Naisten puolella.
Väkivaltaa vastaan.

Taloudellinen väkivalta

Taloudellinen väkivalta on yksi henkisen väkivallan taktiikoista, jossa pyritään kontrolloimaan toista taloudellisin keinoin. Sen tarkoituksena on heikentää kokijan oikeutta hallita talouttaan ja tehdä siihen liittyviä päätöksiä.

Taloudellinen hyväksikäyttö parisuhteessa

Taloudellisessa väkivallassa on kyse vallan väärinkäytöstä ja toisen kontrolloimisesta. Pakottavan kontrollin (engl. coercive control) käsite viittaa niihin erilaisiin taktiikoihin, joita väkivaltainen ihminen käyttää alistaessaan toista osana väkivaltaisen käyttäytymisen kokonaisuutta. Pakottava kontrolli koostuu lukemattomista painostavista, alistavista ja kontrolloivista teoista, joiden avulla tekijä pyrkii taivuttamaan kokijan oman tahtonsa alle.

Naisten Linjan taloudellista väkivaltaa koskevissa yhteydenotoissa korostuu usein kaksoisstandardi: parisuhteessa toisen rahat ovat perheen yhteisiä, mutta toisen osapuolen rahat vain hänen omiaan. Sitä kautta voidaan päätyä tilanteeseen, jossa esimerkiksi perheen äiti ja lapsi sinnittelevät hyvinkin pienellä tulotasolla.

Lue myös: Kontrollointi parisuhteessa - tunnistatko hälytysmerkit?

Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna taloudellinen väkivalta liittyy osaksi naisiin kohdistuvaa, sukupuolittunutta väkivaltaa. Naisten taloudellinen asema Suomessa on edelleen yleisesti heikompi kuin miesten ja siksi naiset ovat taloudellisesti haavoittuvammassa asemassa. Naisten ansiot ovat keskimäärin 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät, miehillä tulokehitys on voimakkaampaa ja miehet saavuttavat keskimäärin nuorempina ansiotulojen huipun kuin naiset. Naisilla tulokehitystä hidastavat esimerkiksi pidemmät perhevapaat. Taloudelliset syyt pysyä väkivaltaisessa suhteessa sekä mahdollisuudet tulla kontrolloiduksi rahan kautta liittyvät merkittävästi naisen taloudellisesti heikompaan asemaan yhteiskunnassa.

Lue myös: Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa

Taloudellinen väkivalta ja ikääntyneet

Ikääntyminen ei lopeta väkivaltaa, vaan saattaa joskus jopa altistaa sille. Väkivalta tapahtuu useimmiten ikäihmisen omassa kodissa ja tekijä voi olla omainen, sukulainen, muu läheinen, hoivan antaja tai ikääntyneeseen nähden luottamuksellisessa asemassa oleva henkilö. Heikon fyysisen tai henkisen kunnon vuoksi ikääntynyt voi olla riippuvainen läheisten tai hoitohenkilökunnan antamasta avusta.

Väkivalta haavoittaa aina ja erityisesti silloin, kun tekijä on ihminen, johon pitäisi voida luottaa ja turvautua. Taloudellinen väkivalta voi olla ikääntyneen rahojen tai muun omaisuuden käyttämistä ilman lupaa, painostamista rahan antamiseen ja luottojen ottamiseen sekä omaisuuden myymistä tai hävittämistä ilman lupaa. Esimerkiksi läheiset saattavat käyttää ikääntyneen eläkkeen omiin menoihinsa, muuttaa hänen tahtoa testamenttiin ja virallisiin dokumentteihin, allekirjoittaa asiakirjoja hänen puolestaan sekä väärinkäyttää edunvalvojan asemaa.

Varoitusmerkkejä taloudellisesta väkivallasta on ikääntyneen käyttäytymisen muuttuminen. Väkivalta voi aiheuttaa arkuutta, masennusta, itsetuhoisia ajatuksia ja puheita, takertumista ja jopa aggressiivisuutta. Taloudellisessa väkivallassa tekijä loukkaa ikääntyneen kansalais- ja ihmisoikeuksia osallistua yhteiskuntaan ja määrätä omasta omaisuudestaan.

Taloudellisen väkivallan yleisyys

Koska taloudellista väkivaltaa on tutkittu vain vähän, sen yleisyyttä Suomessa on vaikea arvioida tarkasti. Taloudellinen väkivalta on kuitenkin yleinen ongelma, joka tunnistetaan melko huonosti. Naisten Linjan päivystykseen vuonna 2020 soitetuista puheluista noin joka kymmenes käsitteli taloudellista väkivaltaa. Termi on edelleen monelle tuntematon, eivätkä asiantuntijatkaan välttämättä hahmota, mitä kaikkea ilmiöön liittyy. Näin ollen asiaa ei myöskään osata ottaa puheeksi ammattilaisten tai viranomaisten taholta.

Ongelman haastavuutta lisää se, että taloudelliset asiat koetaan usein hyvin yksityisinä. Siksi taloudellinen väkivaltakin pyritään usein pitämään mahdollisimman pitkään perheen sisäisenä asiana. Väkivaltaisessa suhteessa käy helposti niin, että tilanne normalisoituu ja väkivallan kokija alkaa ajatella, että on omalla toiminnallaan aiheuttanut ongelman. Taloudellista väkivaltaa esiintyy kaikenlaisissa ihmisten välisissä suhteissa, perheissä ja parisuhteissa, sekä rikkaissa että köyhissä.

Oikeus taloudelliseen riippumattomuuteen

Jokaisella on oikeus päättää omasta rahankäytöstä ja omaisuudesta. Taloudellisessa väkivallassa kokijan usko omiin kykyihin tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä heikkenee hiljalleen.

Jatkuva kontrollointi ja taloudellinen hyväksikäyttö murentaa itsetuntoa ja minäkuvaa. Väkivaltaisesta ihmissuhteesta voi olla vaikea irrottautua, koska kokija tuntee, että ei pysty huolehtimaan itsenäisesti raha-asioistaan. Esimerkiksi ikääntynyt saattaa antaa oman taloutensa hoidon väkivaltaiselle huoltajalleen tämän uskoteltua, että ikääntynyt ei itse osaa maksaa sähköisiä laskuja ja pelotella maksuhäiriöillä.

Lue myös: Millainen on tasavertainen parisuhde?

Mikään ei oikeuta taloudellista kaltoinkohtelua. Jos taloudellinen väkivalta huolestuttaa, olethan yhteydessä Naisten Linjaan.

Lähteet ja luettavaksi

Anniina Kaittila: Rahakonfliktit ja taloudellinen väkivalta parisuhteessa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/133966/AnnalesC434Kaittila.pdf?sequence=2&isAllowed=y

THL: Sukupuolten palkkaerot https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toimeentulo/sukupuolten-palkkaero

Taloudellinen väkivalta tutuksi -hanke 2021-2024: https://taloudellinenvakivalta.fi

Ikääntyneiden naisten kaltoinkohtelu perheissä: Tunnista ja toimi! https://www.roteskreuz.at/fileadmin/user_upload/PDF/GSD/Brochure-Finland.pdf