Maalittamisen kriminalisointi otettava osaksi hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa

10.8.2023

Naisten Linja Suomessa ry on syvästi pettynyt oikeusministeri Leena Meren linjaukseen siitä, että hallitus ei aio esittää eikä selvittää maalittamisen kriminalisointia. Maalittamisen kriminalisoinnille on vahvat perusteet, kuten oikeusministeriön vuonna 2022 laatima arviomuistio toteaa. Naisten Linja vaatii, että maalittamisen kriminalisointi otetaan osaksi hallituksen tulevaa tasa-arvo-ohjelmaa.

Naisten Linja tekee päivittäin työtä verkkohäirinnän, maalittamisen ja muun digitaalisen väkivallan uhrien tukemiseksi ja vaikuttaakseen väkivallan uhrien oikeuksien toteutumiseen myös lainsäädännössä.

Tiedämme kokemuksesta, että verkkohäirinnällä on sen kokijalle pitkäkestoisia seurauksia. Teettämämme kyselyn mukaan (Verkossa satutetut, Naisten Linjan Turvaverkko-hanke, 2021) verkkohäirinnän eri muodot, mukaan lukien maalittaminen, aiheuttivat kokijoille vakavia psyykkisiä, fyysisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. 20 % kyselyyn vastanneista kertoi häirinnän johtaneen itsetuhoisuuteen. Lisäksi häirintä kavensi huomattavasti vastaajien elintilaa ja heidän haluaan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Verkkohäirintä on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto

Verkkohäirintää voi kokea kuka tahansa, mutta erityisesti sitä kohdistuu naisiin, tyttöihin ja eri vähemmistöihin. Verkkohäirintä on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto.

Maalittaminen heikentää tasa-arvoa ja kaventaa demokratiaa ja uhkaa siten yhteiskuntamme turvallisuutta ja perustuslaissa jokaiselle määriteltyjen oikeuksien toteutumista. Siksi olemme pettyneitä, että oikeusministeri Meri on ottanut kieltävän kannan maalittamisen kriminalisointiin.

Ministeri Meri perustelee kantaansa muun muassa sillä, että maalittaminen on vaikea määritellä. Maalittamisen määritelmää on kuitenkin jo tarjottu oikeusministeriön arviomuistiossa 2022. Lisäksi rikoksen määritelmän ja tunnusmerkistön määrittely on tavanomainen osa lainvalmistelutyötä.

Ministerin mukaan maalittamisesta voidaan jo nostaa syyte rikoslain muiden kohtien, kuten vainon tai uhkailun perusteella. Tosiasiassa maalittamiseen liittyvistä osateoista syytteen nostaminen on äärimmäisen vaikeaa, johtuen maalittamisen luonteesta: yksittäiset viestit harvoin täyttävät minkään nykyisen rikoslain pykälän tunnusmerkistöä.

Maalittamisen vahingollisuus perustuu paitsi viestimassaan, myös maalittamiseen osallistuvien tekijöiden suureen määrään. Maalittaminen sisältää myös tekoja, joita rikoslaki ei tunnista tai joissa tekijä on mahdoton tunnistaa (esimerkiksi automatisoidut häirintäviestit, kohteen sometilien ilmiantaminen niiden poistamiseksi ja kohteen yhteystietojen levittäminen anonyymeissä palveluissa). Siksi maalittamiseen yllyttäminen ja siihen osallistuminen tulee kriminalisoida erillisenä tekona.

Ministeri Meri sanoo puolustavansa sananvapautta

Kolmanneksi ministeri vetoaa siihen, että maalittamista ei ole vielä kriminalisoitu Suomen verrokkimaissa. Suomella on kuitenkin pitkä edistyksellisen tasa-arvopolitiikan perinne hallituksesta riippumatta. Nyt Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus olla edelläkävijä maalittamisen kriminalisoinnissa ja yhden digitaalisen väkivallan erittäin haitallisen muodon kitkemisessä. Digitaalinen väkivalta on kasvava ilmiö, johon puuttumiseen kaikissa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä ja rangaistavuudesta säädetyn Istanbulin sopimuksen allekirjoittajamaissa on löydettävä keinoja.

Päättämällä, että asiaa ei tällä hallituskaudella ryhdytä edes selvittämään, ministeri Meri käytännössä estää asiantuntijatiedon hyödyntämisen maalittamisen kriminalisoinnin tarpeen arvioinnissa. Ministeri Meri sanoo puolustavansa sananvapautta. Se on ristiriitainen viesti niille maalittamista ja verkkohäirintää kokeville, joiden turvallisuutta ja sananvapautta salliva ja vähättelevä suhtautuminen maalittamiseen uhkaa.

Lisätietoa: Naisten Linja Suomessa ry Toiminnanjohtaja Katju Aro 050 567 2974, katju.aro@naistenlinja.fi