Tervetuloa Naisten Linjan vuosikokoukseen ja teemaseminaariin
Naisten Linjan vuosikokous järjestetään Helsingissä torstaina 4.4.2024 klo 19. Ennen vuosikokousta klo 17–19 järjestetään kaikille avoin seminaari naisiin kohdistuvasta väkivallasta 2020-luvun Suomessa.
Tule kuulemaan uusinta tietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta! Puhumassa ovat Tilastokeskuksen yliaktuaari Henna Attila, väitöskirjatutkija Sonja Tihveräinen sekä Naisjärjestöjen Keskusliiton vaikuttamisen päällikkö Anniina Vainio.
Lue lisää ja ilmoittaudu täältä. Seminaariin ja vuosikokoukseen voi myös osallistua etäyhteydellä.
Suomen tulee sitoutua väkivallan torjumiseen teoin, ei vain sanoin
Naiserityistä työtä tekevät järjestöt lähettivät 5.3.2024 kansanedustajille ja hyvinvointialueiden valtuutetuille kannanoton, jossa Naisten Linja on mukana.
Vaadimme, että Suomi ryhtyy suunnitelmallisiin, konkreettisiin ja pitkäjänteisiin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi.
Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, jonka tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, väkivallan uhrien suojeleminen sekä väkivallan tekijöiden saattaminen edesvastuuseen.
Sopimuksen voimaan astumisen jälkeen on otettu askeleita oikeaan suuntaan. Silti paljon on vielä tekemättä.
Lue kannanotto kokonaisuudessaan täältä.
Naisten Linja ja Ammattiliitto Pro julkaisevat ohjeen lähisuhdeväkivaltaa kokevan tukemiseen työpaikalla
Naisten Linja ja Ammattiliitto Pro julkaisevat 28. marraskuuta yhdessä ohjeen, joka tarjoaa apua ja neuvoja väkivallan kokijoiden tukemiseksi työpaikoilla. Ohjeeseen on ensimmäisten joukossa sitoutunut myös Hyvinvointiala HALI ry.
– Työnantajien roolin tunnistaminen lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi on tervetullut ja tärkeä keskustelunavaus. Parhaimmillaan työnantajat ja työyhteisöt ovat mukana lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyssä. Väkivallasta kysyminen antaa mahdollisuuden tukea työntekijää hakemaan apua tilanteeseensa. Työpaikka voi olla väkivallan kokijan näkökulmasta myös turvallinen paikka ottaa asia puheeksi, sanoo Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro.
Kysely henkisen väkivallan kokemuksista parisuhteessa
Teimme Parisuhdekeskus Katajan ja Miessakit ry:n kanssa kyselyn henkistä parisuhdeväkivaltaa kokeneille suomalaisille. Kysely paljastaa, että moni kokee henkisen parisuhdeväkivallan tunnistamisen ja siihen avun saannin vaikeaksi. Pahimmillaan henkinen väkivalta rajoittaa sitä kokevan elinpiiriä ja voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen.
Jo aiemmista selvityksistä tiedetään, että naiset kokevat tyypillisesti toistuvaa ja vakavaa henkistä väkivaltaa. Se näkyy myös nyt tehdyn kyselyn tuloksissa. Naiset olivat kokeneet henkistä väkivaltaa laajemmin ja useammin kuin miehet. Joka toinen naisvastaaja oli kokenut esimerkiksi väkivallalla uhkailua, ja yli 40 prosenttia oli joutunut vainoamisen kohteeksi.
Kyselyn tulokset henkisen väkivallan toistuvuudesta ja laajuudesta ovat erittäin huolestuttavia kummankin sukupuolen kohdalla.
Naisten Linjan lausunto talousarviosta
Eduskunnan kunta- ja hyvinvointijaosto pyysi Naisten Linjaa lausumaan vuoden 2024 talousarviosta, turvakotipaikkojen riittävyydestä ja Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon etenemisestä. Huoli naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn rahoituksesta on merkittävä.
Näin suojaudut verkossa - Maksuton digiturvailta naisille
Oletko kuullut digitaalisesta jalanjäljestä? Entä tiedätkö, miten kannattaa toimia, jos joku vainoaa sinua verkossa? Millaista on “digitaalinen itsepuolustus”?
Naisten Linjan digitaalisen väkivallan palveluista vastaava Turvaverkko järjestää keskiviikkona 15.11. klo 17-19 jo toista kertaa naisille suunnatun tietoturvaan ja verkossa suojautumiseen keskittyvän webinaarin, jossa Naisten Linjan väkivaltatyön ammattilaisten lisäksi asiantuntijana kuullaan tietoturva-asiantuntija ja ammattihakkeri Laura Kankaalaa.
Digiturvaillassa keskitytään erityisesti Turvaverkon palveluissa usein kohdattaviin tilanteisiin, joissa teknologiavälitteisen tai verkkoväkivallan tekijä voi olla tuttu henkilö tai esimerkiksi verkkohäirintää ja maalittamista harjoittava ihmisjoukko. Käymme läpi keinoja, joilla itseään voi erilaisissa tilanteissa suojata verkossa ja laitteita käyttäessään. Tapahtuma on suunnattu erityisesti naisille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa verkossa tai ovat muuten kiinnostuneita aiheesta.
Digiturvaillassa on myös mahdollista kysyä ja keskustella joko chatissa tai ääniyhteydellä. Tapahtumassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita ja se perustuu luottamukselle. Tapahtuma järjestetään Teamsissa eikä sitä tallenneta.
Tapahtumaan ilmoittautuminen on mahdollista sunnuntaihin 12.11. asti. Lisää tietoja tapahtumasta voit kysyä sähköpostitse turvaverkko@naistenlinja.fi. Pidätämme oikeudet muutoksiin.
Naisten Linjan kannanotto hallituksen linjaan maalittamisesta
Maalittamisen kriminalisointi otettava osaksi hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa
Naisten Linja Suomessa ry on syvästi pettynyt oikeusministeri Leena Meren linjaukseen siitä, että hallitus ei aio esittää eikä selvittää maalittamisen kriminalisointia. Maalittamisen kriminalisoinnille on vahvat perusteet, kuten oikeusministeriön vuonna 2022 laatima arviomuistio toteaa. Naisten Linja vaatii, että maalittamisen kriminalisointi otetaan osaksi hallituksen tulevaa tasa-arvo-ohjelmaa.
Naisten Linja tekee päivittäin työtä verkkohäirinnän, maalittamisen ja muun digitaalisen väkivallan uhrien tukemiseksi ja vaikuttaakseen väkivallan uhrien oikeuksien toteutumiseen myös lainsäädännössä.
Tiedämme kokemuksesta, että verkkohäirinnällä on sen kokijalle pitkäkestoisia seurauksia. Teettämämme kyselyn mukaan (Verkossa satutetut, Naisten Linjan Turvaverkko-hanke, 2021) verkkohäirinnän eri muodot, mukaan lukien maalittaminen, aiheuttivat kokijoille vakavia psyykkisiä, fyysisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. 20 % kyselyyn vastanneista kertoi häirinnän johtaneen itsetuhoisuuteen. Lisäksi häirintä kavensi huomattavasti vastaajien elintilaa ja heidän haluaan osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Verkkohäirintää voi kokea kuka tahansa, mutta erityisesti sitä kohdistuu naisiin, tyttöihin ja eri vähemmistöihin. Verkkohäirintä on yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto.
Maalittaminen heikentää tasa-arvoa ja kaventaa demokratiaa ja uhkaa siten yhteiskuntamme turvallisuutta ja perustuslaissa jokaiselle määriteltyjen oikeuksien toteutumista. Siksi olemme pettyneitä, että oikeusministeri Meri on ottanut kieltävän kannan maalittamisen kriminalisointiin.
Ministeri Meri perustelee kantaansa muun muassa sillä, että maalittaminen on vaikea määritellä. Maalittamisen määritelmää on kuitenkin jo tarjottu oikeusministeriön arviomuistossa 2022. Lisäksi rikoksen määritelmän ja tunnusmerkistön määrittely on tavanomainen osa lainvalmistelutyötä.
Ministerin mukaan maalittamisesta voidaan jo nostaa syyte rikoslain muiden kohtien, kuten vainon tai uhkailun perusteella. Tosiasiassa maalittamiseen liittyvistä osateoista syytteen nostaminen on äärimmäisen vaikeaa, johtuen maalittamisen luonteesta: yksittäiset viestit harvoin täyttävät minkään nykyisen rikoslain pykälän tunnusmerkistöä.
Maalittamisen vahingollisuus perustuu paitsi viestimassaan, myös maalittamiseen osallistuvien tekijöiden suureen määrään. Maalittaminen sisältää myös tekoja, joita rikoslaki ei tunnista tai joissa tekijä on mahdoton tunnistaa (esimerkiksi automatisoidut häirintäviestit, kohteen sometilien ilmiantaminen niiden poistamiseksi ja kohteen yhteystietojen levittäminen anonyymeissä palveluissa). Siksi maalittamiseen yllyttäminen ja siihen osallistuminen tulee kriminalisoida erillisenä tekona.
Kolmanneksi ministeri vetoaa siihen, että maalittamista ei ole vielä kriminalisoitu Suomen verrokkimaissa. Suomella on kuitenkin pitkä edistyksellisen tasa-arvopolitiikan perinne hallituksesta riippumatta. Nyt Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus olla edelläkävijä maalittamisen kriminalisoinnissa ja yhden digitaalisen väkivallan erittäin haitallisen muodon kitkemisessä. Digitaalinen väkivalta on kasvava ilmiö, johon puuttumiseen kaikissa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä ja rangaistavuudesta säädetyn Istanbulin sopimuksen allekirjoittajamaissa on löydettävä keinoja.
Päättämällä, että asiaa ei tällä hallituskaudella ryhdytä edes selvittämään, ministeri Meri käytännössä estää asiantuntijatiedon hyödyntämisen maalittamisen kriminalisoinnin tarpeen arvioinnissa. Ministeri Meri sanoo puolustavansa sananvapautta. Se on ristiriitainen viesti niille maalittamista ja verkkohäirintää kokeville, joiden turvallisuutta ja sananvapautta salliva ja vähättelevä suhtautuminen maalittamiseen uhkaa.
Lisätietoa: Naisten Linja Suomessa ry Toiminnanjohtaja Katju Aro 050 567 2974, katju.aro@naistenlinja.fi
Haku yhteishuoltajien verkkoryhmään sekä Olen selviytyjä -ryhmään on auki
Jos olet kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa ja kaipaat vertaistukea, olet lämpimästi tervetullut Naisten Linjan syksyn vertaistukiryhmiin.
Olen selviytyjä -ryhmä
Kokoontuu keskiviikkoisin 30.8.–18.10 Helsingissä.
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille tarkoitettu ryhmä, jonka kokoonpano pysyy samana koko syksyn ajan ja ryhmän jäsenet sitoutuvat pitkäaikaiseen toimintaan yhdessä. Ryhmä tarjoaa sinulle voimia arjen keskelle ja tukea väkivaltakokemuksista toipumisessa. Osallistujat valitaan hakulomakkeen ja haastatteluiden perusteella.
Haku ryhmään on auki. Lue lisää täältä.
Yhteishuoltajien verkkovertaisryhmä
Kokoontuu verkossa 4.9.–6.10.
Ryhmä on suunnattu naisille, joilla on yhteishuoltajuus väkivaltaisen ex-kumppanin kanssa ja jotka haluavat käsitellä lähisuhteessa kokemaansa väkivaltaa, yhteishuoltajuuteen liittyviä kokemuksia ja edistää väkivaltakokemuksista toipumista. Keskustelu käydään turvallisella ja suojatulla alustalla, luottamuksellisesti ja nimimerkkien kanssa. Ryhmän osallistujat valitaan hakulomakkeen ja haastatteluiden perusteella.
Haku ryhmään on auki. Lue lisää täältä.
Naisten Linjan uusi hallitus on aloittanut työnsä
Naisten Linjan uusi hallitus aloitti työnsä huhtikuussa. Suurin osa kasvoista on tuttuja, mutta hallituksessa aloitti myös uusi varajäsen, Mia Nieminen sekä yksi uusi varsinainen jäsen. Hän on väkivaltatyön kehittämistä tukeva vastaava Johanna Linner Matikka.
Johannalla on pitkä tausta väkivaltatyön parissa. Hän on ohjannut asiantuntijatyön ohella muun muassa toipumis- ja vertaistukiryhmiä väkivaltaa kokeneille naisille. Hän myös tekee väitöskirjaa lähisuhdeväkivallasta toipumisesta.
”Haluan tukea Naisten Linjaa vahvistamaan asemaansa väkivaltatyön osaajana ja asiantuntijana sekä kansallisena ihmisoikeusvaikuttajana”, Johanna kertoo.
Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Aino Jones, joka on ollut mukana Naisten Linjan toiminnassa vuodesta 2015, jolloin hän aloitti vapaaehtoisena.
”Yhteiskunnassamme näkyy päivittäin esimerkkejä naisvihasta ja epätasa-arvosta. Naisten Linjalla tuetaan niitä naisia ja tyttöjä, joihin tämä vaikuttaa kaikista eniten. Hain hallitukseen, jotta voin omalta osaltani vaikuttaa siihen, että yksikään nainen tai tyttö ei jäisi yksin väkivaltakokemuksensa kanssa, ja ettei näitä kokemuksia enää syntyisi”, Aino sanoo.
Laura Keskinen jatkaa Naisten Linjan hallituksen varapuheenjohtajana. Yhteistä historiaa Naisten Linjan kanssa hänelle on kertynyt hankeviestijänä Turv@verkko-hankkeessa sekä Naisten Linjan vapaaehtoisena.
”Tasa-arvon puolesta taisteleminen on minulle tärkeää. Olen tehnyt aiemmin töitä naiserityisten kysymysten parissa ja tasa-arvoasiantuntijana politiikan parissa”, Laura kertoo.
Hallituksen henkilöstövastaavana jatkaa Milla Vuori, joka on kouluttautunut myös Naisten Linjan vapaaehtoiseksi. Suuhygienistinä työskentelevän Millan sydäntä lähellä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hän on myös opiskellut väkivaltatyötä.
”Väkivalta tunnistetaan edelleen huonosti terveydenhuollossa ja siitä aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ja yksilölle ovat merkittäviä. Samoin inhimillinen kärsimys. Haluan osaltani lisätä ihmisten tietoisuutta lähisuhdeväkivallasta, sen tunnistamisesta ja auttamisen keinoista”, Milla sanoo.
Eila Annala jatkaa hallituksen talousvastaavana. Hän on hallitusammattilainen ja keskittynyt urallaan erityisesti talousasioihin.
”On käsittämätöntä, että edelleen 2020-luvulla naisiin kohdistuu niin monenlaista häirintää maassamme, joka on pyrkinyt olemaan yksi naisten tasa-arvon mallimaista. Toivon, että voin tuoda Naisten Linjan käyttöön talousosaamiseni sekä yritysmaailman tuntemukseni”, Eila sanoo.
Henkisen väkivallan verkkovertaisryhmä
Ryhmä kokoontuu verkossa ajalla 30.10.-1.12.2023.
Oletko lähisuhteessasi joutunut olemaan varpaillasi ja varomaan sanojasi? Oletko ollut jatkuvasti pahoillasi jostakin tai oletko joutunut pelkäämään tekojesi seurauksia? Tuntuuko sinusta, ettet ole osannut tehdä mitään oikein, tai olet varonut pienienkin päätösten tekemistä omin päin?
Naisten Linja järjestää verkkovertaisryhmän lähisuhteessa henkistä väkivaltaa kokeneille naisille. Osallistuaksesi ryhmään riittää, että haluat käsitellä lähisuhteessa kokemaasi henkistä väkivaltaa ja toipua siitä, vaikka kokemuksistasi olisi kulunut pitkäkin aika.
Henkinen väkivalta voi olla esimerkiksi vähättelyä, syyllistämistä, tekojen ja sosiaalisten suhteiden kontrollointia, haukkumista, kiristämistä tai uhkailua. Väkivalta jättää kokijaan aina jäljen ja aiheuttaa monenlaisia seurauksia, kuten häpeän ja syyllisyyden tunteita. Verkkovertaisryhmässä saat tukea toipumiseen ja mahdollisuuden käsitellä kokemuksiasi turvallisessa ja lempeässä ympäristössä.
Ryhmässä keskustelun käydään turvallisella ja suojatulla verkkoalustalla, luottamuksellisesti ja nimimerkkien kanssa. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Osallistujat valitaan hakemuslomakkeen ja haastatteluiden perusteella.
Vertaisryhmän ohjaajina toimivat Pamela Peltonen ja Sanna Ollila, jotka ovat naiserityisen väkivaltatyön ja ryhmänohjauksen ammattilaisia.
Haku syksyn 2023 ryhmään on päättynyt. Seuraava henkisen väkivallan verkkovertaisryhmä järjestetään keväällä 2024.
Suomen tulee edistää ICC:n uhrirahaston avaamista Ukrainaan
23.2.2023
Naisten Linja Suomessa ry, YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomi ja Ihmisoikeusliitto ovat lähettäneet ulkoministeri Pekka Haavistolle sekä kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnarille kirjeen, jossa vaaditaan Suomelta toimia ICC:n uhrirahaston ulottamiseksi koskemaan Ukrainaa. Uhrirahasto tukee ICC:n toimivaltaan kuuluvien rikosten uhreja ja näiden perheitä. Yhtenä uhrirahaston toiminnan painopisteenä ovat seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrit.
"Ukrainan sotaa on käyty vuosi. Tänä aikana sodasta on raportoitu useista seksuaalirikoksista, joita käytetään järjestelmällisesti sodankäynnin aseena. ICC:n uhrirahastoa ei kuitenkaan ole vielä avattu Ukrainaan. Suomi on ICC:n uhrirahaston tärkeä yhteistyökumppani ja voi siten ainutlaatuisesta asemasta vaikuttaa siihen, että uhrirahasto avataan myös Ukrainaan", sanoo Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro.
Lue kirje kokonaisuudessaan täältä.
Naisten Linja avaa toisen auttavan puhelinlinjan lahjoittajien ansiosta
4.1.2023
Naisten Linjan varainhankintakampanja päivystyspalveluiden laajentamiseksi onnistui yli odotusten. Keräystuottojen ansiosta Naisten Linja avaa tammikuussa toisen linjan puhelinpalvelussaan. Aiemmin yli puolet puheluista jäi vastaamatta.
Naisten Linjan auttava puhelin, joka tarjoaa apua väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille, on ollut pitkään ruuhkautunut. Vuonna 2022 Naisten Linjalle tulleista soitoista lähes 2 000 jäi vastaamatta, koska linja oli varattuna toisen apua tarvitsevan kanssa.
Viime syksynä Naisten Linja kampanjoi voimakkaasti toisen auttavan linjan avaamisen puolesta. Varainhankintakampanja tavoitti yleisön huomion. Yksityishenkilöt ja yritykset lähtivät sankoin joukoin tukemaan kampanjaa. Lahjoittajien ansiosta Naisten Linja onnistui keräämään tarvittavat varat toisen linjan avaamiseen.
Avattava linja tarjoaa tärkeää lisätukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Valtaosa Naisten Linjalle soittavista naisista elää tilanteessa, jossa väkivalta on jatkuvasti läsnä tai he ovat kokeneet väkivaltaa viimeisen kuukauden sisällä. Lisälinjan ansiosta yhä useampi näistä naisista pääsee puhumaan kokemastaan sen sijaan, että joutuisi odottamaan linjan vapautumista.
“Väkivaltaa kokeneelle on tärkeää saada apu nopeasti, kun aloite avun hakemiseen on syntynyt. Puhelinpalvelumme auttaa väkivaltaa kokeneita naisia väkivallasta selviytymisessä ja mahdollistaa sen, että toipuminen voi alkaa. Kiitämme kaikkia lahjoittajia heidän tuestaan”, Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro sanoo.
Naisten Linjan päärahoittaja on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Järjestön saama avustus ei kuitenkaan riitä vastaamaan avuntarpeeseen. Tärkeää lisärahoitusta järjestö saa keräystuotoista. Nyt avattavan toisen linjan tulevaisuus on edelleen riippuvainen lahjoittajien tuesta.
Naisten Linjan toimintaa voi tukea kerta- tai kuukausilahjoituksilla osoitteessa lahjoita.naistenlinja.fi.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Elina Lakso | varainhankintapäällikkö 050 554 3457 elina.lakso@naistenlinja.fi
Naisten Linjalla tapahtuu – ilmoittaudu mukaan!
Tervetuloa Turv@verkko-hankkeen päätöstilaisuuteen
Katso tilaisuuden tallenne täältä > https://enchant.fi/naisten-linja/turvaverkko-paatostilaisuus
Turv@verkko-hankkeessa on tehty pioneerityötä digitaalista väkivaltaa ja verkkohäirintää kokeneiden naisten auttamiseksi vuodesta 2018 lähtien. Viisivuotinen hanke on tulossa päätökseensä vuodenvaihteessa. On aika pohtia, mitä on saatu aikaan ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi.
Tilaisuuden keynote-puhuja on Johanna Nelles Euroopan neuvostosta, joka kertoo viime vuonna julkaistuista yleissuosituksista naisiin kohdistuvan väkivallan digitaaliseen ulottuvuuteen liittyen.
Tilaisuudessa kuullaan lisäksi hankkeen tuloksista ja visioidaan yhdessä sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn tulevaisuutta. Hankkeen työntekijät kertovat Turv@verkko-palveluista auttajan näkökulmasta ja digitaalisen väkivallan seurauksista yksilölle.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen
Naisten Linja järjestää maksuttoman tietoturvakoulutuksen naisille – katso tietoturvakoulutuksen tallenne täältä > https://youtu.be/j9eDOpSaLDI
Naisten Linjan Turv@verkko-hanke järjestää torstaina 24.11. klo 18–19:30 ilmaisen tietoturvakoulutuksen, joka on suunniteltu naisten tarpeista käsin. Webinaarissa opetellaan arkisia tietoturvataitoja, ja saat toimintaohjeita ikäviin tilanteisiin verkossa.
Tilaisuuden kouluttajina toimivat tietoturva-asiantuntija Anu Laitila ja Naisten Linjan Turv@verkko-hankkeen työntekijät.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen
Naisten Linja kerää lahjoituksia toista puhelinlinjaa varten
24.8.2022
Naisten Linjan auttava puhelin väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille on ollut jo pitkään ruuhkautunut. Reilusti yli puolet soitoista jää vaille vastausta linjan ollessa varattuna. Naisten Linjalla on käynnissä kampanja, jonka tavoitteena on kerätä puuttuvat varat toista puhelinlinjaa varten.
Puhelin tuuttaa varattua. Soittajan hätä on suuri. Tänään hänellä on ollut mahdollisuus tarttua luuriin, soittaa ja hakea apua. Viime vuonna lähes 2500 naista oli vastaavassa tilanteessa. He jäivät vaille vastausta, koska Naisten Linjan auttava puhelin oli varattu. Järjestön tavoitteena on avata toinen puhelinlinja, jotta yhä useampi satutettu nainen saisi apua. Toisen linjan avaamiseen ja ylläpitoon tarvitaan kuitenkin lisää rahoitusta. Naisten Linja on käynnistänyt kampanjan, jonka tavoitteena on kerätä puuttuvat varat toista puhelinlinjaa varten.
Väkivaltaa kokenut ei voi odottaa linjan vapautumista
Naisten Linja on matalan kynnyksen palvelu. Auttavaan puhelimeen soittavat naiset kertovat väkivaltakokemuksistaan usein ensimmäistä kertaa. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että heille vastataan, heitä kuunnellaan ja uskotaan. Toista mahdollisuutta soittaa auttavaan puhelimeen ei välttämättä tule. Vuosittain noin kaksikymmentä naista kuolee lähisuhdeväkivallan seurauksena.
"Väkivaltaan liittyy paljon häpeän ja pelon tunteita, joiden takia ihminen voi kerätä pitkäänkin rohkeutta ennen kuin uskaltaa hakea apua. Ensimmäinen kohtaaminen on merkittävä, koska se voi joko lannistaa tai kannustaa hakemaan lisää apua. Mitä nopeammin apua saa, sitä nopeammin myös toipumisprosessi alkaa", sanoo Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro.
Naisten Linjan kouluttamat vapaaehtoiset päivystävät arkipäivisin kello 16–20 numerossa 0800 02400.
Katso kampanjavideo
Ryhdy Naisten Linjan kuukausilahjoittajaksi ja auta avaamaan toinen puhelinlinja. Lahjoita osoitteessa: https://lahjoita.naistenlinja.fi
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Anna-Kaisa Cronstedt Viestinnän asiantuntija 050-3584009 anna-kaisa.cronstedt@naistenlinja.fi
Naisten Linja tarjoaa jälleen tukipalveluita ja vertaistukiryhmiä
1.8.2022
Naisten Linjan syksy käynnistyy elokuun alussa. Tukipalvelumme ovat kesätauon jälkeen auki normaalisti. Puhelinpäivystys on auki maanantaista perjantaihin klo 16–20 ja chat-päivystys tiistaisin ja torstaisin klo 17–19. Digitaaliseen väkivaltaan erikoistunut Turv@verkko-chat on auki keskiviikkoisin klo 12–15 ja Turv@verkko-puhelin torstaisin klo 12–15. Voit aukioloaikoina soittaa meille numeroon 0800 02400 ja laittaa viestiä chatissä osoitteessa naistenlinja.fi/chat. Olemme täällä sinua varten.
Vertaistukiryhmiä Helsingissä
Tarjoamme Helsingissä vertaistukiryhmiä väkivaltaa kokeneille naisille, itsemäärittelyä kunnioittaen. Olen selviytyjä -ryhmän hakuaika on 1.8.–21.8. Voit hakea ryhmään täyttämällä hakulomakkeen
Olen selviytyjä -ryhmä on lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille tarkoitettu vertaistukiryhmä, jonka kokoonpano pysyy samana koko syksyn ajan ja ryhmän jäsenet sitoutuvat pitkäaikaiseen toimintaan yhdessä. Ryhmässä kiinnitetään erityistä huomiota luottamuksellisen, turvallisen ja avoimen ilmapiirin luomiseen. Osallistujat saavat itse määrittää, kuinka paljon henkilökohtaisia kokemuksiaan he haluavat jakaa ryhmässä.
Olen selviytyjä -ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin 7.9.–26.10. ja yhden kerran tammikuussa 2023.
Avoin ryhmä kokoontuu syksyllä
Avoin ryhmä jatkaa toimintaansa 18.8. alkaen joka toinen torstai klo 18–19.45. Ryhmä kokoontuu Aivoliiton vanhoissa tiloissa osoitteessa Annankatu 29 A, Helsinki. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.
Avoin ryhmä on ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille. Avoimessa ryhmässä osallistujat saavat vertaistukea ja puhua kokemuksistaan, heille annetaan tietoa väkivallasta ja sen muodoista, väkivallan kokijan oikeuksista sekä oikeudellisista asioista.
Ryhmä on avoin, joten ryhmän kokoonpano voi vaihdella. Avoin ryhmä kokoontuu syyskaudella 18.8. / 1.9. / 15.9. / 29.9. / 13.10. / 27.10. / 10.11. / 24.11. / 8.12.
Lue lisää Naisten Linjan Helsingissä kokoontuvista tukiryhmistä
Naisten Linjan päivystyspalvelut kiinni heinäkuussa
30.6.2022
Naisten Linjan vapaaehtoiset ja työntekijät pääsevät ansaitulle kesälomalle heinäkuussa. Puhelin- ja chat-päivystys sekä Turv@verkon palvelut ovat suljettuina 1.7.–31.7. Myös toimistomme hiljenee heinäkuun ajaksi.
Jos tarvitset apua väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä, Nollalinjan auttava puhelin palvelee heinäkuussa vuorokauden ympäri numerossa 080 005 005. Nollalinjan Chat-palvelu on auki arkisin klo 9–15 osoitteessa nollalinja.fi
Naisten Linja on avoinna taas 1.8. alkaen ja olemme valmiina kuuntelemaan ja tukemaan juuri sinua. Ethän epäröi ottaa meihin yhteyttä elokuussa.
Oikein hyvää ja turvallista kesää kaikille!
Syksyn 2022 vapaaehtoiskoulutus
päivitetty 20.6.2022
Haku syksyn 2022 vapaaehtoiskoulutukseen on päättynyt! Etsimme uusia vapaaehtoisia seuraavan kerran keväällä 2023. Tiedotamme vapaaehtoisrekrystä nettisivuillamme ja somekanavissamme.
Naisten Linjan vapaaehtoisena pääset tekemään merkityksellistä ja vaikuttavaa vapaaehtoistyötä. Vastaat päivystyspalveluissamme, tuet väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita naisia ja tyttöjä, pääset edistämään naisten oikeuksia ja liityt osaksi lämminhenkistä Naisten Linjan yhteisöä. Vapaaehtoistyötä voi tehdä joko Naisten Linjan toimistolla Helsingin keskustassa tai etänä.
Kaikki Naisten Linjan vapaaehtoiset käyvät kattavan koulutuksen, josta jokainen saa tarvittavat eväät päivystämiseen. Vapaaehtoiskoulutus järjestetään 10.9.–26.11.2022 ja siihen sisältyy läsnäoloa vaativia tapaamisia, jotka pidetään Naisen Linjan toimistolla, Helsingin keskustassa sekä webinaareja, jotka ovat katsottavissa myös jälkikäteen tallenteena.
Vapaaehtoiskoulutuksessa käymme läpi muun muassa väkivallan eri muotoja ja seurauksia, väkivaltatyötä ja toipumista tukevia palveluita sekä oikeusjärjestelmän ja rikosprosessin vaikutuksia väkivallan kokijaan. Lisäksi koulutukseen kuuluu harjoitteluvuoro, jolloin koulutettava vapaaehtoinen saa seurata kokeneen päivystäjän toimintaa.
Kouluttajina toimivat mm. Naisten Linjan väkivaltatyön asiantuntija Pamela Peltonen, psykoterapeutti ja Amnestyn sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen, Nuorten Exitin kohtaavan asiakastyön suunnittelija Pauliina Paakkari ja Mieli ry:n kriisityöntekijä ja psykoterapeutti Veli-Matti Husso.
Lue lisää vapaaehtoiskoulutuksesta www.naistenlinja.fi/Vapaaehtoiskoulutus
Lisätietoja: Helena Päärni 044 921 1102 helena.paarni@naistenlinja.fi
Naisten Linjan puhelinpäivystys 20 vuotta!
15.5.2022
Naisten Linjan päivystävä puhelin pirisi ensimmäisen kerran 20 vuotta sitten. Tuosta ensimmäisestä soitosta lähti liikkeelle naisjärjestön toiminta, jonka kulmakivenä ovat päivystävät vapaaehtoiset. Syksyllä Naisten Linja kouluttaa lisää vapaaehtoisia, jotta yhä useamman väkivaltaa kokeneen soittoon pystytään vastaamaan.
Naisten Linjan vapaaehtoiset ovat 20 vuoden ajan vastanneet väkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttöjen puhelinsoittoihin. Päivystävä puhelin soi ensimmäisen kerran 15.5.2002. Soittoon vastasi Sirkka Perttu, yksi Naisten Linjan perustajista.
"En ikinä unohda sitä puhelua. Langan toisessa päässä oli vanha nainen, joka onnitteli ilmaisen puhelinlinjan avaamisesta. Hän kertoi, että olisi aikoinaan tarvinnut apua omiin väkivaltakokemuksiinsa, muttei sitä saanut", Perttu kertoo.
Haussa uusia vapaaehtoisia
Naisten Linjan puhelin soi ahkerasti ensimmäisenä päivystyspäivänä ja se soi yhä edelleen. Viime vuonna Naisten Linjalle tuli 3405 soittoa, joista noin kolmasosaan vapaaehtoiset pystyivät vastaamaan. Järjestö hakee parhaillaan uusia vapaaehtoisia syksyllä pidettävään koulutukseen. Vapaaehtoiset päivystävät nykyään puhelimen lisäksi chatissa ja vastaavat nettikirjeisiin.
"Vapaaehtoiset, koulutetut auttajat ovat toimintamme kulmakivi. Lahjoittajien ja vapaaehtoisten tuella voimme toivottavasti avata pian myös toisen puhelinlinjan, jotta pääsemme purkamaan ruuhkaa ja yhä useampi meille soittava saa tarvitsemansa avun", sanoo Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro.
Merkityksellistä ja tyydyttävää vapaaehtoistyötä
Sirkka Perttu päivysti pitkään Naisten Linjan puhelimessa ja tekee edelleen naiserityistä väkivaltatyötä. Perttu lähettää terveisiä kaikille, jotka pohtivat vapaaehtoistyön aloittamista Naisten Linjalla:
"Aihe kuulostaa rankalta ja sitä se onkin. Kuitenkin vapaaehtoistyö on merkityksellistä ja tyydyttävää. Puhelimessa saa aidon kontaktin soittajaan ja pääsee tukemaan hänen voimaantumistaan."
Naisten Linjan vapaaehtoishaku on käynnissä 17.6.2022 saakka. Mukaan voi hakea tällä hakulomakkeella: Vapaaehtoiskoulutuksen ilmoittautumislomake
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Anna-Kaisa Cronstedt Viestinnän asiantuntija 050-3584009 anna-kaisa.cronstedt@naistenlinja.fi