Me allekirjoittaneet järjestöt ilmaisemme huolemme oikeusvaltion tilasta ja vaadimme hallitusta ryhtymään lainvalmisteluun niin sanottujen eheytyshoitojen kieltämiseksi. Maaliskuussa eduskunta hyväksyi selkein luvuin 125–49 aihetta käsittelevän kansalaisaloitteen, joka oli ennen sitä kerännyt yli 50 000 kansalaisen allekirjoituksen. Oikeusministeri ilmoitti kuitenkin pian eduskuntakäsittelyn jälkeen, ettei lainvalmistelua aloiteta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun asiasta vastaava ministeri kieltäytyy edistämästä kansalaisaloitetta, joka on saanut tarvittavan määrän allekirjoituksia, ja jonka eduskunta on hyväksynyt.
Tämä luo huolestuttavan ennakkotapauksen, jossa hallitus asettuu maan ylintä päätösvaltaa käyttävää eduskuntaa vastaan. Lähtökohtana on, että ministeriön on valmisteltava ja toimeenpantava eduskunnan hyväksymää lainsäädäntöä riippumatta hallituksen sisäisistä näkemyseroista tai siitä, onko kyseessä hallitusohjelmakirjaus. Hallituksen päätös sivuuttaa eduskunnan tahto sotii niin perustuslakia kuin vallan kolmijako-oppia vastaan, joka on keskeinen osa länsimaisten demokratioiden hallintomuotoa. Sen mukaan eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa ja hallitus toimeenpanee eduskunnan päätökset.
Tapaus rapauttaa myös kansalaisaloiteinstituution legitimiteettiä asettaen kyseenalaiseksi kansalaisten vaikutusmahdollisuudet vaalien välillä. Oikeus laittaa vireille ja allekirjoittaa kansalaisaloite on perustuslaissa turvattu oikeus kaikille äänioikeutetuille Suomen kansalaisille. Se, että hallitus kieltäytyy toteuttamasta kansalaisaloitteen ja eduskunnan päätöksen kautta ilmaistua kansan tahtoa herättää kysymyksen siitä, mikä merkitys kansalaisaloitteilla tosiasiallisesti on. Jos suoraa demokratiaa ei kunnioiteta, onko kansalaisilla aidosti mahdollisuus edistää haluamiaan asioita hallitusohjelman ulkopuolella ja vaalien välillä?
Lopulta kyse on instituutioiden välisistä suhteista: kansalaisaloiteinstituutio ja eduskunnan lainsäädäntövalta on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla. Oikeusvaltiota ja demokratiaa heikentävä toimintamalli ei saa muodostua ennakkotapaukseksi, jossa valta keskittyy vain hallitukselle. Lainvalmistelu niin sanottujen eheytyshoitojen kieltämiseksi on aloitettava välittömästi ja oikeuskanslerin on pikimmiten käsiteltävä asiasta tehdyt kantelut.
Lisätiedot:
Silvia Modig, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja silvia.modig@gmail.com Salla Kajanmaa, viestinnän asiantuntija, salla.kajanmaa@naisjarjestot.fi 010 5829664
Kannanotossa mukana
Naisjärjestöjen Keskusliitto Aktiivinen synnytys ry Business and Professional Women Finland Delta Kappa Gamma yhdistys ry Demarinaiset Demla ry Exit ry Finlands Svenska Marthaförbund Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry Helsinki Pride Yhteisö Ihmisoikeusliitto Imetyksen Tuki ry Kokoomuksen Naisten Liitto Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Marttaliitto Miehet ry Monika-Naiset liitto ry Naisasialiitto Unioni Naisjuristit ry Naisjärjestöt Yhteistyössä Nytkis ry Naisten Linja Suomessa ry Naistenkartano ry Naisteologit ry Quin-Suomi ry Sateenkaariyhdistys Malkus ry Seta ry Solidaarisuus Suomen Akateemisten Naisten Liitto Suomen Delta Kappa Gamma -yhdistys ry Suomalainen Naisliitto Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry Suomen Kätilöliitto ry Suomen Keskustanaiset ry Suomen Naisyhdistys r.y Suomen NNKY-liitto ry Suomen Naislääkäriyhdistys ry Svenska Kvinnoförbundet rf Syömishäiriöliitto SYLI ry Trans ry Transfeminiinit ry Trasek ry Tunne rintasi ry Uskontojen uhrien tuki UUT ry Vapaa-ajattelijain liitto ry Vasemmistonaiset Vammaisten naisten valtakunnallinen järjestö - Rusetti ry Vihreät Naiset ry We in Games ry Women in Film and Television Finland WIFT ry