Henkisellä parisuhdeväkivallalla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin

Naisten Linja teetti Parisuhdekeskus Katajan ja Miessakit ry:n kanssa kyselyn henkistä parisuhdeväkivaltaa kokeneille suomalaisille. Kysely paljastaa, että moni kokee henkisen parisuhdeväkivallan tunnistamisen ja siihen avun saannin vaikeaksi. Pahimmillaan henkinen väkivalta rajoittaa sitä kokevan elinpiiriä ja voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen.

Parisuhdekeskus Katajan, Naisten Linjan ja Miessakit ry:n toteuttamaan kyselyyn henkisestä väkivallasta parisuhteessa vastasi lähes 1300 henkisen väkivallan kokijaa. Kysely toteutettiin kesän 2023 aikana verkossa, ja sen tulokset julkaistiin 7.11.2023.

Henkisen parisuhdeväkivallan kokemukset ovat Suomessa erittäin yleisiä. Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa -tutkimuksen mukaan naisista 49,7 % ja miehistä 41,4 % on kokenut suhteessa henkistä väkivaltaa.

– Tuoreeseen kyselyyn vastanneiden kokemista henkisen väkivallan muodoista yleisimpiä olivat arvostelu, vähättely sekä toistuva syyllistäminen ja syyttely. Kokemukset manipuloinnista, painostamisesta, kontrolloinnista ja sanojen ja tekojen vääristelystä olivat myös hyvin yleisiä. Suhteissa voi olla vaikeaa tunnistaa, missä menee riitelyn ja henkisen väkivallan raja. Riitelyyn verrattuna henkiseen väkivaltaan liittyy kokemus epätasa-arvosta ja vääristyneestä valta-asemasta, kertoo asiantuntija Laura Huuskonen Parisuhdekeskus Kataja ry:stä.

Henkisen väkivallan kokemukset ovat yleisiä sekä naisilla että miehillä. Sukupuolten kokemusten välillä on myös eroja. Naiset kokivat selvästi useammin väkivallalla uhkailua ja vainoamista sekä ulkonäön arvostelua. Miehille yleisempi henkisen väkivallan kokemus oli lapsen vieraannuttaminen, joka voi ilmetä yhteydenpidon tai näkemisen estämisenä ja pahan puhumisena toisesta vanhemmasta.

– Naiset kokevat tyypillisesti toistuvaa ja vakavaa henkistä väkivaltaa. Se tiedetään aiemmista selvityksistä, ja se näkyy myös tämän kyselyn tuloksissa. Joka toinen naisvastaaja oli kokenut väkivallalla uhkailua ja yli 40 prosenttia oli joutunut vainoamisen kohteeksi, sanoo Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro.

– Huoltajuus- ja tapaamisoikeuskysymyksiin liittyvät uhkailu, hankaloittamiset ja vieraannuttaminen näyttävät kyselyn perustella valitettavan yleisiltä. Samat ilmiöt ovat usein esillä meille asiakkaaksi hakeutuvilla miehillä, toteaa Antti Alén Miessakit ry:stä.

Henkinen parisuhdeväkivalta on huolestuttavan yleistä

Henkisellä väkivallalla oli laajoja vaikutuksia vastaajien hyvinvointiin. Psyykkiset vaikutukset kuten masennus, ahdistuneisuus ja pelkotilat olivat hyvin yleisiä. Väkivalta voi rajoittaa sitä kokevan elinpiiriä ja johtaa jopa työkyvyttömyyteen, kuten kyselyn vastauksista selviää.

– Kyselyn tulokset henkisen väkivallan toistuvuudesta ja laajuudesta ovat erittäin huolestuttavia. Vastaajat olivat kokeneet henkistä väkivaltaa pitkään ja usein. Kolme neljästä vastaajasta oli kokenut väkivaltaa vähintään kerran viikossa. Puolet kertoi kokeneensa väkivaltaa yli viiden vuoden ajan”, sanoo Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija Laura Huuskonen.

Myös selkeä enemmistö kertoi, että henkisen väkivallan tunnistaminen parisuhteessa on vaikeaa. Suuri osa oli tunnistanut joutuneensa henkisen väkivallan kohteeksi vasta parisuhteen päättymisen jälkeen. Osa kuvaa tapahtumien aikana syyllistäneensä itseään.

Avun hakeminen koetaan hankalaksi

Vastaajista suurin osa mieltää avun hakemisen henkisen parisuhdeväkivallan kokemuksiin hankalaksi. Naisvastaajat olivat kertoneet väkivallasta miehiä useammin ja useammalle taholle. Miehistä lähes kolmannes ei ollut kertonut väkivallasta kenellekään.

– Miesten väkivallasta puhumista tai avun hakemista vaikeuttavat häpeän ja syyllisyyden tunteet. Palveluja ei tunneta ja ollaan tottumattomia toimimaan niiden piirissä. Miehet eivät usein koe tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Mahdolliset vähättelyn kokemukset eivät helpota puhumista tai avun hakemista, pohtii Miessakit ry:n Antti Alén.

Useilla vastaajilla oli kielteisiä kokemuksia avun saannista. Vastaajien mukaan auttavat tahot eivät aina tunnistaneet henkistä väkivaltaa tai ottaneet sitä vakavasti.

– Viranomaisten ja eri auttajatahojen on pystyttävä nykyistä paremmin tunnistamaan henkinen väkivalta väkivallaksi. Häpeä ja pelko estävät monia hakemasta apua. Kokemus avun hakemisen epäonnistumisesta voi syventää ahdingon tunnetta ja olla syy miksei apua haeta uudelleen, toteaa Naisten Linjan toiminnanjohtaja Katju Aro.

– Huomattava enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että yhteiskunnassa pitäisi puhua enemmän henkisen parisuhdeväkivallan vaikutuksista. Jotta henkinen väkivalta voidaan tunnistaa paremmin ihmissuhteissa ja läpi palvelujärjestelmän, tarvitsemme lisää tietoa niin apua tarjoavista tahoista, kuin tietoa, joka tekee ilmiötä ymmärrettävämmäksi, peräänkuuluttaa Parisuhdekeskus Kataja ry:n asiantuntija Laura Huuskonen.

Kysely toteutettiin verkkokyselynä kevään ja kesän 2023 aikana. Kyselyyn vastasi 1292 henkilöä. Vastaajista suurin osa oli iältään 26–45-vuotiaita. Yleisin ikäluokka oli 36–45 vuotta (34,8 % vastaajista). Vastaajista suurin osa oli naisia, 78 prosenttia. Miesvastaajia oli 20 prosenttia. Kyselyn toteuttivat Parisuhdekeskus Kataja ry, Naisten Linja Suomessa ry ja Miessakit ry.

Lisätietoja: