Nousimme surulliselle ykkössijalle:
Suomi on EU:n väkivaltaisin maa naisille
Naisten kokema väkivalta näkyy Naisten Linjan palvelujen kasvaneena kysyntänä. Vaadimme panostusta väkivallan ehkäisemiseen sekä matalan kynnyksen palvelujen turvaamista.
Suomessa asuvista naisista 57 prosenttia on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai väkivallalla uhkailua kertoo EU:n laajuinen tutkimus* naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Sama tutkimus tehtiin viimeksi reilu kymmenen vuotta sitten. Silloin Tanska oli EU:n väkivaltaisin maa naisille, Suomi toiseksi väkivaltaisin. Tulos herätti ihmetystä. Miksi tasa-arvon mallimaat ovat naisille vaarallisia?
Ilmiötä kutsutaan pohjoismaalaiseksi paradoksiksi. Joiltain osin paradoksi saattaa selittyä sillä, että Pohjoismaissa asuvat tunnistavat väkivallan ja tekevät siitä herkemmin rikosilmoituksen kuin muissa EU-maissa asuvat. Toisaalta suurin osa pari- ja lähisuhdeväkivallasta ei tule viranomaisten tietoon Suomessakaan.
Suomen tilastot näyttävät erityisen huonoilta naisten kokemassa seksuaaliväkivallassa ja lähisuhdeväkivallassa: Seksuaaliväkivaltaa on kokenut noin 37 prosenttia Suomessa asuvista naisista, lähisuhdeväkivaltaa noin 53 prosenttia.
Naisten Linjan palvelut ovat ruuhkautuneet
Väkivaltatilastojen surullinen kärkisija ilmenee Naisten Linjan palveluissa. Naisten Linja tarjoaa maksutonta tukea väkivaltaa kokeneille naisille ja heidän läheisilleen puhelimitse, chatissa, vertaistukiryhmissä sekä yksilöllistä tukea ajanvarauksella. Väkivaltatyön ammattilaisen tarjoama keskustelullinen tuki onnistuu valtakunnallisesti etäyhteydellä tai kasvokkain Helsingissä.
– Avasimme yksilötuen tammikuussa 2025, ja asiakkaita on nyt enemmän kuin pystymme vastaanottamaan, kertoo Naisten Linjan väkivaltatyön päällikkö Maria Virtala.
Lähisuhdeväkivaltaan on elintärkeää saada apua varhaisessa vaiheessa, sillä tyypillisesti väkivalta raaistuu ajan myötä. Tänä vuonna Suomessa jo viisitoista naista on kuollut miehen surmaamana. Tilanne on huolestuttavampi kuin aiemmin: keskimäärin viisitoista naista on surmattu vuosittain. Nyt tämä luku tuli täyteen reilussa puolessa vuodessa.
Useissa surmissa tekijä on ollut naiselle entuudestaan tuttu, kuten nykyinen tai entinen kumppani. Surmista kolme on aikuisen pojan tekemiä oman äidin surmia.
Väkivallasta toipuminen vaatii pitkäkestoista tukea
Häpeä lähisuhdeväkivallasta saattaa estää väkivallan kokijaa hakemasta apua. Siksi avun tulisi olla mahdollisimman helposti saatavilla.
– Usein naisten kokema väkivalta on toistuvaa. Väkivallasta toipuminen vie aikaa, joten myös avun tulisi olla pitkäkestoista, Virtala lisää.
Naisten Linja toivoo väkivallan ehkäisyyn panostamista laaja-alaisesti. Tarvitsemme koulutusta väkivallan ehkäisemiseksi sekä pitkäkestoisen, helposti saavutettavan avun turvaamista väkivallan kokijoille.
Naisten Linja. Naisten puolella. Väkivaltaa vastaan.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Viestinnän asiantuntija Tiina Tikkanen tiina.tikkanen@naistenlinja.fi p. 050 530 2305
*FRA, EIGE, Eurostat (2024), EU gender-based violence survey – Key results. Experiences of women in the EU-27, Publications Office of the European Union, Luxembourg.