Digitaalinen väkivalta ja lainsäädäntö

Mitä tarkoitetaan digitaalisella väkivallalla?

Digitaalinen väkivalta tarkoittaa toisen ihmisen kontrollointia, häpäisemistä, pelottelua, eristämistä tai rankaisemista digilaitteiden, sovellusten, paikannuksen, viestien tai sosiaalisen median avulla. Se voi näkyä esimerkiksi viestitulvana, tilien valvontana, sijainnin seuraamisena, intiimimateriaalilla uhkailuna, valeprofiileina tai yksityisten tietojen levittämisenä. Digitaalinen väkivalta on erityisen yleistä eron jälkeen ja vainon yhteydessä.

Lue lisää: Digitaalinen väkivalta

Digitaalinen väkivalta voi täyttää rikoksen tunnusmerkit

Digitaalinen väkivalta ei yleensä näy laissa yhtenä omana rikosnimikkeenään. Sen sijaan tekoja arvioidaan eri rikosnimikkeiden kautta. Siksi sama väkivallan kokemus voi koostua useista erillisistä teoista, joita tarkastellaan esimerkiksi uhkailuna, vainoamisena, kunnianloukkauksena, yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä, identiteettivarkautena tai viestintärauhan rikkomisena. Myös tilille murtautuminen, viestien seuraaminen tai toisen henkilötietojen käyttö voivat olla rikoksia.

Tämä on yksi syy siihen, miksi digitaalinen väkivalta voi olla vaikea tunnistaa rikokseksi. Tilanne voi tuntua yhdeltä jatkuvalta väkivallan kokemukselta, mutta juridisesti sitä joudutaan arvioimaan teko kerrallaan. Siksi rikosnimikettä ei tarvitse osata nimetä itse. Riittää, että kuvaa mahdollisimman tarkasti, mitä on tapahtunut.

Mikä verkossa tapahtuva voi olla laitonta?

Uhkailu viesteissä tai somessa

Jos joku uhkaa sinua viesteissä, sähköpostissa, somekanavissa tai muulla digitaalisella alustalla, kyse voi olla laittomasta uhkauksesta. Jos yhteydenotot, tarkkailu tai uhkailu jatkuvat pitkään ja aiheuttavat pelkoa tai ahdistusta, kyse voi olla myös vainoamisesta. Vainoamisessa olennaista on toistuvuus, ei-toivottuus ja se, että teko on omiaan horjuttamaan turvallisuuden tunnetta.

Lue lisää: Digitaalinen vaino

Jatkuva yhteydenottaminen, valvonta ja kontrolli

Toistuva viestittely, puheluiden tulva, kirjautumisten seuraaminen, sijainnin valvonta tai painostus jakaa salasanoja voivat olla osa digitaalista väkivaltaa. Kaikki kontrolli ei ulospäin näytä vakavalta, mutta kokijalle se voi tarkoittaa jatkuvaa turvattomuutta, varuillaan oloa ja tunnetta siitä, ettei omaa tilaa ole. Digitaalinen väkivalta on usein kytköksissä henkiseen väkivaltaan ja pakottavaan kontrolliin.

Intiimikuvien levittäminen tai levittämisellä uhkaaminen

Alastonkuvien tai muun intiimin materiaalin jakaminen ilman lupaa on väkivaltaa ja usein myös rikos. Myös kuvien levittämisellä uhkaaminen on vakavaa. Tällaisiin tilanteisiin voi liittyä esimerkiksi kiristystä, painostamista, häpäisemistä tai yritystä pitää toinen kontrollin alla. Intiimikuvien luvaton levittäminen voi aiheuttaa vakavaa ahdistusta, pelkoa ja häpeää, mutta vastuu on aina kuvia levittävällä tai niillä uhkailevalla henkilöllä.

Lue lisää: Kuviin liittyvä väkivalta

Yksityisten tietojen tai valheellisen tiedon levittäminen

Jos sinusta levitetään verkossa yksityiselämään kuuluvaa tietoa, intiimiä materiaalia tai halventavia ja valheellisia väitteitä, kyse voi olla rikoksesta. Tällainen toiminta voi olla osa laajempaa häpäisemistä, kostoa tai eron jälkeistä kontrollia. Verkkohäirintä voi alkaa yksittäisistä kommenteista, mutta muuttua nopeasti systemaattiseksi vainoksi, uhkailuksi tai mustamaalaamiseksi.

Lue lisää: Verkkohäirintä

Tilille murtautuminen tai toisen henkilöllisyyden käyttäminen

Jos joku kirjautuu tilillesi ilman lupaa, seuraa viestintääsi, esiintyy sinuna tai käyttää tietojasi vahingoittamistarkoituksessa, kyse voi olla esimerkiksi tietomurrosta, viestintäsalaisuuden loukkauksesta tai identiteettivarkaudesta.

Miksi tilanteen tunnistaminen voi olla vaikeaa?

Digitaalinen väkivalta koostuu usein monista teoista, jotka voivat yksittäin näyttää pieniltä mutta muodostavat yhdessä vakavan kokonaisuuden. Yksi viesti, yksi kirjautuminen tai yksi uhkaus ei aina kerro koko kuvaa. Vasta pidemmän ajan kuluessa voi hahmottua, että kyse on jatkuvasta kontrollista, pelottelusta tai vainosta. Tämä voi tehdä sekä omasta tilanteesta että avun hakemisesta vaikeaa.

Tilannetta voi vaikeuttaa myös se, että tekijä vähättelee tekojaan, selittää ne huoleksi, mustasukkaisuudeksi tai riitelyksi. Digitaalinen väkivalta voi kuitenkin olla hyvin suunnitelmallista, ja sen tarkoitus voi olla kaventaa toisen vapautta, turvallisuutta ja liikkumatilaa.

Milloin rikosilmoitus kannattaa tehdä?

Rikosilmoitus kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä, jos sinua uhkaillaan, vainotaan, tarkkaillaan, intiimikuviasi levitetään tai niiden levittämisellä uhataan, tileillesi murtaudutaan tai sinusta levitetään yksityisiä tietoja tai halventavaa materiaalia. Rikosilmoituksen voi tehdä verkossa.

Mahdollisimman tarkka dokumentointi voi auttaa asian selvittämisessä. Viestit, kuvakaappaukset, käyttäjänimet, profiililinkit, ajankohdat ja muut yksityiskohdat kannattaa tallentaa talteen. Dokumentointi voi auttaa myös hahmottamaan, onko tilanne pahenemassa.

Lue lisää: Todistusaineston kerääminen

Turvallisuus ensin

Kaikkia asetuksia, salasanoja tai laitteita ei aina kannata muuttaa heti yksin, varsinkaan jos väkivallan tekijällä on pääsy kotiin, yhteisiin laitteisiin tai arkeen. Joskus digitaalisen kontrollin katkaiseminen voi lisätä vaaraa hetkellisesti. Siksi turvallisuutta on hyvä arvioida rauhassa ja tarvittaessa yhdessä ammattilaisen kanssa. Digitaalinen turvasuunnitelma voi auttaa pohtimaan, mistä kannattaa aloittaa.

Jos koet olevasi välittömässä vaarassa, soita 112. Muissa tilanteissa apua kannattaa hakea mahdollisimman varhain, vaikka et olisi varma siitä, täyttyvätkö rikoksen tunnusmerkit.

Et tarvitse varmuutta saadaksesi apua

Digitaalinen väkivalta voi herättää häpeää, epävarmuutta ja pelkoa siitä, uskooko kukaan. Apua voi hakea jo silloin, kun jokin tuntuu väärältä, pelottavalta tai kuormittavalta. Digitaaliseen väkivaltaan on saatavilla luottamuksellista ja maksutonta tukea.