Verkkohäirintä kaventaa tyttöjen ja naisten elintilaa
Verkkohäirintä on digitaalisen väkivallan muoto, ja naisiin kohdistuvassa verkkohäirinnässä kyse on usein sukupuolittuneesta väkivallasta.
Naisiin kohdistuvassa verkkohäirinnässä on usein kyse sukupuolittuneesta väkivallasta, jolla on pitkät historialliset juuret. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet ja anonymiteetti ovat johtaneet ilmiön yleistymiseen. Toisaalta netti on tehnyt naisiin kohdistuvan häirinnän ja väkivallan näkyväksi.
Pelottelu, häpäiseminen ja uskottavuuden kyseenalaistaminen ovat yleisiä naisiin kohdistuvan verkkohäirinnän taktiikoita.
Viesteissä pyritään usein siirtämään huomio naisen ruumiillisuutteen esimerkiksi ulkoista olemusta arvostelemalla tai uhkaamalla seksuaalisuutta loukkaavalla väkivallalla. Myös lapsiin kohdistuvat uhkaukset ovat yleisiä. Vihaviestien lähettäjät voivat toimia yksin tai ryhmässä.
Verkkohäirintä kohdistetaan usein netissä aktiivisesti ääntään käyttäviin naisiin ja vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin. Verkkovihan kohteeksi joutuvat usein aktivisistit, bloggarit, somevaikuttajat, toimittajat, poliitikot ja tutkijat, mutta häirinnän tai maalittamisen kohteeksi voi joutua kuka tahansa.
Nuorilla naisilla, rodullistetuilla ihmisille, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla ja vammaisilla kohteeksi joutumisen riski on erityisen suuri.
Lue myös: Digitaalinen väkivalta – tunnistatko varoitusmerkit?
Verkkohäirinnän muotoja
- Negatiivinen kommentointi – jatkuva vähättely ja loukkaavat viestit
- Pelottelut ja uhkaukset – viestit, joilla pyritään aiheuttamaan pelkoa
- Maalittaminen – yksittäisen henkilön asettaminen vihakampanjan kohteeksi
- Seksuaalinen ahdistelu verkossa – ei-toivotut viestit, kuvat ja vihjailevat kommentit
- Henkilötietojen levittäminen – esimerkiksi osoitteiden, puhelinnumeroiden tai kuvien jakaminen ilman lupaa
- Julkinen häpäiseminen ja mustamaalaus – maineen ja uskottavuuden horjuttaminen
- Feikkiprofiilien luominen – valehenkilöllisyyden käyttäminen häirintään
- Tileille murtautuminen – yksityisyyden rikkominen ja valvonta
Millaisia seurauksia verkkohäirinnällä on?
Verkkohäirinnän seuraukset yksilölle ovat samanlaisia kuin muissakin väkivallan muodoissa: tyypillisiä ovat esimerkiksi pelkotilat, ahdistus, itseluottamuksen heikentyminen, uniongelmat ja pelko omasta fyysisestä turvallisuudesta. Pahimmillaan häirintä johtaa itselääkintään päihteiden avulla ja itsetuhoisuuteen.
Verkkohäirintä kapeuttaa tyttöjen ja naisten elintilaa. Se vaikuttaa monilla tavoilla kokijan ihmissuhteisiin, ja monissa tapauksissa häirintä laajenee kohteen lähipiiriin.
Erityisesti naisilla verkkohäirintään liittyy pelko siitä, että väkivalta siirtyy verkosta sen ulkopuolelle.
Laajoista kyselytutkimuksista tiedetään, että verkkohäirintä aiheuttaa naisissa voimakkaampaa pelkoa kuin miehissä, ja että naiset suhtautuvat ilmiöön merkittävästi miehiä huolestuneemmin.
Verkkohäirinnän yhteiskunnalliset seuraukset
Naisiin kohdistuvalla verkkohäirinnällä on vakavat seuraukset demokratian toteutumiselle. Sekä verkkohäirintää kokeneet että sitä todistaneet naiset vähentävät tutkimusten mukaan mielipiteensä ilmaisemista netissä. Häirintä vaikuttaa siihen, mitä asioita uskalletaan tutkia tai raportoida mediassa.
Verkkohäirinnän uhka vaikuttaa yhteiskuntaan laajasti myös sitä kautta, kun naiset jättävät asettumatta ehdolle vaaleissa häirinnän vuoksi.
On valitettavan yleistä, että verkkovihan kohteeksi joutuneen ihmisen kokemusta vähätellään tai sen vakavuutta ei ymmärretä. Verkkovihan kohteeksi joutunutta saatetaan myös pitää itse vastuussa saamastaan kohtelusta.
Haluamme muistuttaa, että vain väkivallan tekijä on vastuussa väkivaltaisesta käytöksestä.
Usein kysyttyä verkkohäirinnästä
Onko verkkohäirintä rikos?
Moni verkkohäirinnän muoto, kuten uhkailu, kunnianloukkaus, vaino tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, on rikos Suomen lain mukaan.
Mitä voin tehdä, jos kohtaan verkkohäirintää?
Tallenna viestit ja muut todisteet. Estä häiritsijä, ilmoita palvelun ylläpidolle ja tarvittaessa tee rikosilmoitus poliisille.
Voiko verkkohäirintä siirtyä reaalielämään?
Kyllä. Erityisesti naisilla on perusteltu pelko, että verkossa alkanut häirintä muuttuu fyysiseksi vainoksi tai väkivallaksi.
Mistä saan apua verkkohäirintään?
Voit ottaa yhteyttä Naisten Linjan digitaalisen väkivallan palveluihin, Rikosuhripäivystykseen tai muihin tukipalveluihin. Uhkaavassa tilanteessa soita hätänumeroon 112.
Tarvitsetko neuvontaa digitaalisen väkivallan kysymyksissä?
Varaa maksuton keskusteluaika väkivaltatyön asiantuntijan kanssa.
Aiheeseen liittyvää sisältöä
Tukea ja neuvontaa
Oletko huolissasi omasta tai läheisesi tilanteesta? Ethän jää yksin. Olemme täällä sinua varten.