Verkkohäirintä
Mitä on verkkohäirintä?
Verkkohäirintä viittaa verkkoympäristössä – erityisesti sosiaalisessa mediassa – tapahtuviin tekoihin, jotka vaihtelevat ikävästä kommentoinnista ja trollaamisesta laajamittaiseen uhkailuun, vainoamiseen ja henkilötietojen levittämiseen. Vihaviestien lähettäjät voivat toimia yksin tai ryhmässä.
Naisiin kohdistuvassa verkkohäirinnässä on usein kyse sukupuolittuneesta väkivallasta, jolla on pitkät historialliset juuret. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet kuten anonymiteetti ovat johtaneet ilmiön yleistymiseen. Toisaalta netti on tehnyt naisiin kohdistuvan häirinnän ja väkivallan näkyväksi.
Pelottelu, häpäiseminen ja uskottavuuden kyseenalaistaminen ovat yleisiä naisiin kohdistuvan verkkohäirinnän taktiikoita. Viesteissä pyritään usein siirtämään huomio naisen ruumiillisuutteen esimerkiksi ulkoista olemusta arvostelemalla tai uhkaamalla seksuaalisuutta loukkaavalla väkivallalla. Myös lapsiin kohdistuvat uhkaukset ovat yleisiä.
Verkkohäirintä kohdistetaan usein netissä aktiivisesti ääntään käyttäviin naisiin ja vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin. Verkkovihan kohteeksi joutuvat usein aktivisistit, bloggarit, somevaikuttajat, toimittajat, poliitikot ja tutkijat, mutta häirinnän tai maalittamisen kohteeksi voi joutua kuka tahansa. Nuorilla naisilla, rodullistetuilla ihmisille, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla ja vammaisilla kohteeksi joutumisen riski on erityisen suuri.
Lue myös: Digitaalinen väkivalta – tunnistatko varoitusmerkit?
Verkkohäirintä voi olla esimerkiksi...
- negatiivista ja vähättelevää kommentointia
- pelottavien viestien lähettämistä
- maalittamista eli ihmisen asettamista vihakampanjan kohteeksi
- teknologian välityksellä tapahtuvaa seksuaalista ahdistelua
- henkilökohtaisten tietojen ja kuvien levittämistä
- julkista häpäisemistä ja mustamaalaamista
- feikkiprofiileiden luomista
- tileille murtautumista
Millaisia seurauksia verkkohäirinnällä on?
Verkkohäirinnän seuraukset yksilölle ovat samanlaisia kuin muissakin väkivallan muodoissa: tyypillisiä ovat esimerkiksi pelkotilat, ahdistus, itseluottamuksen heikentyminen, uniongelmat ja pelko omasta fyysisestä turvallisuudesta. Pahimmillaan häirintä johtaa itselääkintään päihteiden avulla ja itsetuhoisuuteen.
Verkkohäirintä kapeuttaa tyttöjen ja naisten elintilaa. Se vaikuttaa monilla tavoilla kokijan ihmissuhteisiin ja monissa tapauksissa häirintä laajenee kohteen lähipiiriin. Erityisesti naisilla verkkohäirintään liittyy pelko siitä, että väkivalta siirtyy verkosta sen ulkopuolelle. Laajoista kyselytutkimuksista tiedetään, että verkkohäirintä aiheuttaa naisissa voimakkaampaa pelkoa kuin miehissä ja että naiset suhtautuvat ilmiöön merkittävästi miehiä huolestuneemmin.
Verkkohäirinnän yhteiskunnalliset seuraukset
Naisiin kohdistuvalla verkkohäirinnällä on vakavat seuraukset demokratian toteutumiselle. Sekä verkkohäirintää kokeneet että sitä todistaneet naiset vähentävät tutkimusten mukaan mielipiteensä ilmaisemista netissä. Verkkohäirinnän uhka vaikuttaa yhteiskuntaan laajasti myös sitä kautta, kun naiset jättävät asettumatta ehdolle vaaleissa häirinnän vuoksi. Häirintä voi vaikuttaa myös siihen, mitä asioita uskalletaan tutkia tai raportoida mediassa.
On valitettavan yleistä, että verkkovihan kohteeksi joutuneen ihmisen kokemusta vähätellään tai sen vakavuutta ei ymmärretä. Verkkovihan kohteeksi joutunutta saatetaan myös pitää itse vastuussa saamastaan kohtelusta. Haluamme muistuttaa, että vain väkivallan tekijä on vastuussa väkivaltaisesta käytöksestä.
