Digitaalinen vaino ja teknologian välityksellä vainoaminen

Merkittävä osa vainosta tapahtuu teknologian välityksellä

Digitaalinen vainoaminen tarkoittaa teknologian ja verkon välityksellä tapahtuvaa vainoa. Vainoaja voi esimerkiksi soitella lakkaamatta, pommittaa viesteillä ja uhkauksilla, vakoilla vainon kohteen älylaitteita, murtautua tämän sometileille, mustamaalata tätä somessa ja levittää verkossa toisen yksityisiä tietoja tai intiimejä valokuvia.

Myös digitaalinen vaino voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen uhka, jos siihen ei puututa ajoissa. Vaino voi kehittyä jatkuessaan fyysiseksi väkivallaksi, ja myös Suomessa kuolee vuosittain naisia vainon seurauksena.

Digitaalisella vainoamisella tarkoitetaan toistuvaa, ei-toivottua yhteydenottamista, seuraamista, tarkkailemista, uhkailua tai vahingon aiheuttamista teknologian välityksellä. Se herättää kohteessaan ahdistusta, pelkoa ja turvattomuutta.

Digitaalisten tekojen lisäksi vainoamiseen voi liittyä fyysisiä tekoja, kuten vainon kohteen fyysistä seuraamista, omaisuuden vahingoittamista tai fyysistä väkivaltaa.

Digitaalinen vainoaminen on yleistä erotilanteessa

Mikäli parisuhteen aikana on esiintynyt väkivaltaa ja kontrolloivaa käyttäytymistä, on todennäköistä, että niitä esiintyy myös eron jälkeen: jos toinen jatkuvasti soittaa, viestittää, uhkaa ja pelottelee, seuraa ja tekee kiusaa, kyse ei ole ”vain vaikeasta erosta”. Kyse on väkivallasta.

Noin puolet väkivaltaisen parisuhteen päättäneistä naisista joutuu entisen kumppaninsa vainoamaksi.

Keskimäärin parisuhteen jälkeinen vaino jatkuu noin kaksi vuotta, joten puhutaan väkivallasta, joka vaikuttaa merkittävästi sen kohteeksi joutuneen turvallisuuteen ja elämänlaatuun. Vaino vaikeuttaa väkivallasta toipumista, koska se ylläpitää traumaattista stressiä ja muistuttaa väkivallan tekijästä jatkuvasti.

Lue myös: Vainoaminen vaikuttaa kokijan elämään kokonaisvaltaisesti

Parisuhteen jälkeisestä vainosta erityisen haavoittavaa tekee se, että vainoaja tuntee entisen kumppaninsa lähipiiriä ja hänellä on usein käytössään hyvin henkilökohtaista ja yksityiskohtaista tietoa, joka vaikeuttaa vainolta suojautumista.

Vainoaja on voinut ottaa toisen älylaitteet ja salasanat haltuun jo parisuhteen aikana. Erityisen vaikeita ovat tilanteet, joissa vainoajalla ja vainon kohteeksi joutuvalla on yhteishuoltajuus lapsista.

Lue myös: Yhteishuoltajuus väkivaltaisen kumppanin kanssa

Digitaalisen vainon tunnistamista vaikeuttaa se, että yksittäin arvioituna teot voivat vaikuttaa lieviltä. Varsinkin ulkopuolisen silmin tarkasteltuna moni teoista saattaa näyttää ymmärrettäviltä tai suhteellisen vähäpätöisiltä. Vainoaja voi myös tarkoituksella naamioida tekojaan viattomiksi.

On kuitenkin tärkeää, että vainoamisen digitaalinen puoli tunnistetaan niin poliisissa kuin muissakin viranomaisissa, ja tekoja tarkastellaan kokonaisuuksina.

Digitaalisen vainon kohteeksi joutuminen voi aiheuttaa voimakasta pelkoa ja ahdistusta, eikä vainon seurauksia saa vähätellä.

Oletko joutunut digitaalisen vainoamisen kohteeksi?

Hae itsellesi apua. Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Vainon kohteeksi joutuminen voi aiheuttaa merkittävää psykologista stressiä, pelkoa ja ahdistusta. Voit kysyä tukea Naisten Linjalta, terveydenhuollosta tai muista kriisipalveluista.

Dokumentoi ahdistavaksi ja pelottavaksi tulkittavat tilanteet ja teot. Ota kuvakaappaukset kaikista saamistasi viesteistä, kirjaa talteen päivämäärät ja kellonajat kaikista yhteydenotoista.

Tarkista puhelimesi vakoiluohjelmien varalta. Voit kysyä neuvoa Naisten Linjan digitaalisen väkivallan palveluista.

Vainoaminen on rikos, joten ole myös yhteydessä poliisiin.

Rikoksen uhreja auttaa Rikosuhripäivystys ja eron jälkeisen vainon kohteeksi joutuneita Tukikeskus Varjo.