Turvaohjeita
Vastuu väkivallasta on aina väkivallan tekijällä.
Jos sinulla on epäilys, että ihmissuhteessasi on väkivaltaista käyttäytymistä, luota omaan intuitioosi. Väkivallassa on perimmältään kysymys kontrollista – pakonomaisesta tarpeesta hallita toista ihmistä. Väkivalta voi etenkin aluksi olla niin hienovaraista, että sitä on vaikea tunnistaa. Jo huoli väkivallasta on aiheellinen syy hakea apua.
Väkivaltaisessa suhteessa olevan on ensisijaista kiinnittää huomiota omaan ja lasten turvallisuuteen. Väkivallalla on taipumus raaistua ajan myötä.

Oma yksityisyys ja ennakoiva turvallisuus
Väkivaltaa lähisuhteessa kokeneet kertovat usein väkivallan hiipineen suhteeseen pikkuhiljaa. Siksi onkin tärkeää jo suhteen alussa pitää kiinni omista rajoista, tarpeista, vapaa-ajasta, yksityisyydestä ja ihmissuhteista.
Jokaisella on oikeus omaan aikaan ja tilaan. Kenenkään ei tule olla jatkuvasti tavoitettavissa eikä muiden tarvitse koko ajan tietää missä liikumme ja kenen kanssa vietämme aikaamme. Jokaisella on oikeus omiin salasanoihin, pankkitiliin, sähköpostiin, digitaalisiin laitteisiin, somekanaviin ja päiväkirjoihin, joihin kellään muulla ei ole pääsyä. Meillä jokaisella on myös oikeus omiin salaisuuksiin. Meidän ei tarvitse kertoa ystäviemme kanssa käytyjä keskusteluita tai näyttää viestejämme kenellekään muulle.
Suhteen alun ihastumisen vaiheessa, saatamme huomaamatta jakaa hyvin herkkäluontoisia ja yksityisiä asioita itsestämme. Haluamme viettää aikaa toisen kanssa mahdollisimman paljon ja olemme valmiita joustamaan suhteen toimivuuden eteen. On kuitenkin tärkeää, että pidämme kiinni itsenäisyydestämme ja yksityisyydestämme myös läheisissä ihmissuhteissamme. Esimerkiksi omia salasanoja ja omia digitaalisia laitteita ei tarvitse jakaa kenenkään kanssa.
Toistuvat huomionosoitukset, kuten viestien lähettäminen ja soittelu, sekä suhteelle omistautuminen tuntuvat suhteen alussa ihanalta ja imertelevalta. Jatkuva huomio ja huolenpidoksi verhoiltu tarkistaminen voivat kuitenkin muuttua ahdistavaksi mustasukkaisuudeksi ja omistautuminen kontrolliksi. Nopea intensiivinen alku ja jatkuva kontrollointi ovat väkivaltaisen suhteen varoitusmerkkejä.
Turvasuunnitelma
Turvallisuuden kannalta tärkeää on väkivaltatilanteen ennakointi. Useimmiten lähisuhdeväkivallan kokija oppii tunnistamaan väkivallan varoitusmerkit ja tekijän toimintamallit. Jotta toiminta väkivallan uhatessa tai itse tilanteessa olisi mahdollisimman tehokasta ja turvallista, kannattaa käydä mielessään läpi toimintamallit.
Suunniteltaessa on tärkeää kartoittaa tavat, jolla väkivaltaisesta tilanteesta pääsee poistumaan (liikennevälineet, poistumisreitit ja lähin turvakoti) ja miettiä mitä poistumisen jälkeen aikoo tehdä: mitä tavaroita ja asiakirjoja tarvitsee mukaansa sekä ottaako yhteyttä viranomaisiin. Seuraavien kohtien avulla voi miettiä omaa turvasuunnitelmaa ja toimintamalleja mahdollisessa väkivaltatilanteessa.
Kaikkien Suomen turvakotien yhteystiedot löydät täältä.
Osaatko tunnistaa puolisossasi tai läheisessäsi väkivallan alkamiseen liittyviä merkkejä; esimerkiksi muutoksia eleissä, puhetyylissä tai ilmeissä? Yritä päästä lähtemään ulos ennen väkivallan alkua, kun havaitset näitä merkkejä.
- Mieti, mikä on nopea ja turvallinen poistumisreitti kotoa. Voiko ikkunoista poistua? Mitä ovea on hyvä käyttää, jos ovia on useampia?
- Mieti, minne voit paeta, jos kotona ei ole turvallista. Paikka voi olla esimerkiksi jonkun läheisen koti tai turvakoti. Kaikkien Suomen turvakotien yhteystiedot löydät täältä.
- Mikä on turvallinen huone, johon voit siirtyä ennakoidessasi väkivallan alkavan? On hyvä valita huone, jossa on poistumistie (siis ei ikkunaton vessa tai sauna) ja jossa ei ole teräaseita (keittiö).
- Väkivallan uhatessa asetu niin, että pääset poistumaan huoneesta helposti ja sinun ja väkivallan tekijän välissä on esimerkiksi jokin huonekalu.
- Kehitä itsellesi rutiini, jonka varjolla käyt ulkona myös normaalioloissa. Rutiini voi olla esimerkiksi koiran ulkoiluttaminen, lumityöt, lenkkeily, tupakointi, roskien vienti tai kaupassa käynti. Kun uskot väkivallan alkavan, poistu kotoa.
- Puhelimen pikavalintaan kannattaa tallentaa hälytyskeskuksen (112) numero ja 112 Suomi -applikaatio, josta on mahdollista tehdä hätäpuhelu ja -paikannus. Uhkaavassa tilanteessa voit aina soittaa hätänumeroon.
- Voit varautua pakenemaan nopeasti kotoa pakkaamalla valmiiksi laukun, johon laitat vara-avaimet autoon ja kotiin, rahaa, puhelimen, lääkkeet, hygieniatarvikkeita, tärkeät asiakirjat tai kopiot niistä (reseptit, verkkopankkitunnukset, vakuutusasiakirjat, neuvolakortit, palkkatodistukset) ja vaihtovaatteet (myös lapsille).
- Mikäli sinulla ei ole valmiina laukkua nopean poistumisen varalle, ota väkivaltatilannetta ennakoidessasi lompakko, avaimet, lääkkeet ja henkilöpaperit lähettyville. Muista kuitenkin, että kaikkein tärkeintä väkivallan uhatessa on oma ja lasten turvallisuus.
- Jos joudut lähtemään kotoa väkivallan takia, ota lapset mukaasi.
- Muista että raha tai ajoneuvon puuttuminen ei ole este turvakotiin hakeutumiselle. Voit tilata taksin ja tarvittaessa saat taksimatkaan tukea turvakodista.
- Kerro luotettavalle läheiselle tai naapurille tilanteestasi ja siitä, että saatat joutua joskus pakenemaan yllättäen kotoasi. Kysy, voivatko he auttaa sinua tällaisessa tilanteessa. Jos mahdollista, kerro naapureille tilanteestasi ja pyydä heitä soittamaan yleiseen hätänumeroon tarvittaessa.
- Jos luulet, ettet voi ottaa lapsia mukaasi paetessasi väkivaltaista tilannetta, kerro heille etukäteen, että saatat joutua lähtemään kotoa yllättäen.
- Jos et pääse poistumaan väkivaltatilanteesta, suojaa käsillä päätäsi ja vatsan seutua. Kannattaa huutaa apua, väkivallan kohteella ei ole mitään hävettävää.
Muista, että voit aina ottaa yhteyttä oman kuntasi sosiaalitoimeen. Sosiaalipäivystystä järjestetään ympärivuorokautisen kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi. Palveluun saa yhteyden ympäri vuorokauden ja kiireellisiä palveluja on saatavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Sosiaalipäivystyksen apu on asiakkaalle maksutonta. Jokaisella kunnalla on oma sosiaalipäivystysnumero, johon voi ottaa yhteyttä. Lisätietoja löydät laittamalla Google-hakuun (oma asuinkuntasi) ja "sosiaalipäivystys".
Esimerkiksi Helsingin sosiaalipäivystyksen numero on 0206 96006.
Teknologiaan liittyviä turvaohjeita
Kuinka toimia, jos epäilet, että puolisosi vakoilee tilejäsi tai laitteitasi? Jos sinulla on epäilys, että sinua vakoillaan, ota intuitiivinen tunne vakavasti.
- Paranna yksityisyyttäsi vaihtamalla salasanat ja ottamalla käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen. Arvioi tilanne kuitenkin huolellisesti, sillä joissain tilanteessa yksityisyyden lisääminen saattaa kasvattaa väkivallan riskiä.
- Älä viestittele tai lähetä sähköpostia mahdollisista eroaikeista ja eron tarkasta ajankohdasta läheisille tai viranomaisille, jos on vaara, että puolisosi pääsee käsiksi tileillesi. On parempi soittaa tai keskustella kasvokkain.
- Opettele käyttämään nettiä ”yksityinen selaus” -tilassa ja poistamaan sivuhistoriasta riskialttiit sivut.
- Varmista, ettei puhelimesi jaa sijaintitietoja (kamera mukaan lukien) ja bluetooth on pois päältä. Käy sovellusten yksityisyysasetukset huolellisesti läpi, ja poista turhat sovellukset.
- Älä käytä salasanoissa mitään henkilökohtaista informaatiota. Mitä pidempi salasana, sen turvallisempi. Salalause on parempi kuin salasana.
- Jos epäilet, että tietokoneellasi on vakoiluohjelma, vieraile riskialttiilla sivuilla esimerkiksi kirjaston tietokoneella.
- Jos epäilet, että puhelintasi vakoillaan, hanki uusi turvallinen puhelin. Mitä vanhempi tai yksinkertaisempi malli, sitä vaikeampaa sitä on vakoilla.
- Kerro tilanteestasi luotetulle ystävälle tai perheenjäsenelle. Hae apua ja muista, että vastuu väkivallasta on vain ja ainoastaan tekijällä.
Turvallisuus turvakotijakson jälkeen
Ero on väkivaltaisen suhteen vaarallisin hetki. Väkivalta ei aina pääty eroon, vaan se voi jatkua samassa tai eri muodossa kuin aiemmin. Noin puolessa väkivaltaisista parisuhteista väkivalta jatkuu eron jälkeen esimerkiksi vainona. Vainoaminen on rikos. Lue lisää vainosta täältä.
Turvakotijakso on lyhyt mutta merkittävä askel toipumisessa kohti väkivallatonta arkea. Turvakoti tarjoaa suojan väkivallalta ja kriisiavun lisäksi sieltä saa tukea käytännön asioiden järjestämiseen. Turvakotityöntekijä tekee kokijan kanssa riskiarvioinnin ja turvasuunnitelman sekä auttaa esimerkiksi lähestymiskiellon hakemisessa.
Turvakoti on tarkoitettu väliaikaiseksi turvapaikaksi ja sieltä lähtiessä edessä on uudenlainen arki: usein muuttaminen uuteen asuntoon, joskus myös uudelle paikkakunnalle. Itsestä huolehtiminen ja arkisen elämänrytmin ylläpitäminen ovat tärkeitä oman hyvinvoinnin kannalta. Uuden kodin laittaminen, taloudelliset asiat, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa asiointi, rikosprosessiin ja lähestymiskieltoon liittyvät asiat, avioeron saaminen sekä huoltajuusasiat voivat tuntua työläiltä ja niihin kannattaakin pyytää tukea luotettavalta henkilöltä tai tukihenkilöltä. Apua on tarjolla turvakodin jälkeenkin.
Käytännön ohjeita turvakotijakson jälkeen
- Tukihenkilön saaminen on yksi turvallisuutta edistävä tuki. Tukihenkilön kanssa voi keskustella luottamuksella ja hän auttaa jatkoavun saamisessa sekä rikosprosessiin liittyvissä asioissa. Avun on tarkoitus kestää lyhyen aikaa, kolmesta kuuteen kuukautta. Tukihenkilöitä tarjoaa mm. RIKU ja Ensi- ja turvakotienliitto.
- Turvakiellon hankkiminen, tietojen salaaminen ja salasanojen vaihtaminen ovat suositeltavia tekoja.
- Pidä huolta itsestäsi, keholliset harjoitukset edistävät sisäistä turvallisuudentunnetta: esimerkiksi itsepuolustuskurssi, jooga, meditointi ja rentoutumisharjoitukset.
- Omien luotettavien ystävyys- ja sukulaissuhteiden vaaliminen sekä heidän pitäminen tilanteen tasalla on tärkeää. Usein väkivaltaisessa suhteessa kokijan yhteys omiin tärkeisiin henkilöihin katkeaa tai heikkenee. Oma tukiverkosto voi olla hyvin merkityksellinen asia.
- Minimoi tai katkaise yhteydet väkivaltaiseen entiseen kumppaniin, vaikka se tuntuisi hankalalta. Joskus huoli entisestä kumppanista voi olla suuri, mutta tekijä on itse vastuussa sanoistaan ja teoistaan.
- Huolehdi omasta fyysisestä turvallisuudestasi. Mikäli entisessä kodissa on välttämätöntä käydä, kannattaa huolehtia siitä, että ei koskaan sovi mahdollista tapaamista kahden kesken entisen kumppanin kanssa. Mukaan käynnille tulee ottaa luotettava henkilö tai tukihenkilö. Paras vaihtoehto on, että joku muu hoitaa tarvittavan käynnin puolestasi.
- Älä kerro uutta osoitetta ja puhelinnumeroa tai päästä ketään ulkopuolista ihmistä tai entistä kumppania uuteen kotiin, vaikka hän sitä ehdottaa esimerkiksi tavaroiden toimittamista varten.
- Lasten turvallisuudesta huolehtiminen on keskeistä. Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Tukea voi pyytää esimerkiksi lapsiperheiden palveluista tai lastensuojelusta.
- Turvakoti on tukena kotiutumisen jälkeenkin, turvakotiin voi aina palata ja sinne voi olla yhteydessä uudestaan. Turvakotien yhteystiedot löydät täältä.
- Kannustamme tekemään rikosilmoituksen. Väkivaltaa kokeneella on oikeus tehdä kokemastaan rikosilmoitus ja saada siihen kuuluvaa tukea poliisista ja oikeusaputoimistosta. Rikoksen uhrilla on oikeus saada lääkärin apua ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Väkivaltaa kokeneella on oikeus saada tietoa olemassa olevista tukipalveluista ja hän voi käyttää haluamaansa henkilöä tukihenkilönä rikosasian käsittelyn eri vaiheissa. Kokijalla on myös oikeus käyttää oikeudellista avustajaa rikosilmoituksen tekemisessä, kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä.
Jos väkivallan uhkaan ja turvallisuuteen liittyvät asiat mietityttävät, voit olla yhteydessä Naisten Linjalle.
Lähteet ja luettavaksi
THL: Henkilökohtainen turvasuunnitelma https://thl.fi/documents/605877/1663634/Henkil%C3%B6kohtainen+turvasuunnitelma/c0e9cbe0-0732-4196-8709-81bdb1177d9b
Ensi- ja turvakotien liitto: Turvakodin jälkeen. Ohjeita turvalliseen kotiutumiseen. https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/turvakodin_jalkeen_ohjeita_turvalli
THL: Marak - riskiarviointilomake https://thl.fi/documents/605877/1663634/marak_riskinarviointilomake_suomi.pdf/c3714af4-9d8a-4591-a0ab-222d525fa551
Oikeus.fi: Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/tietoarikoksenuhrinoikeuksista.html
Poliisi: Rikoksen uhrin oikeudet https://www.poliisi.fi/rikokset/rikoksen_uhrit