Väkivaltaisen parisuhteen kaava

Väkivaltaisissa parisuhteissa toistuu tietynlainen kaava

Parisuhdeväkivalta hiipii suhteeseen usein pikkuhiljaa. Toisen kontrolloivia tekoja voi olla alussa vaikea edes huomata. Väkivallan uhka voi väreillä omituisena pelkona vuorovaikutuksen taustalla ilman, että sitä on koskaan puettu sanoiksi tai ilman, että fyysistä väkivaltaa on koskaan käytetty.

Monissa tapauksissa fyysinen väkivalta astuu kuvaan mukaan suhteen edetessä tai sen päättymisen jälkeen.

Parisuhteen alussa kontrolloiva kumppani voi pommittaa rakkaudenosoituksilla (lovebombing). Hän voi esimerkiksi tunnustaa syviä tunteita ja hukuttaa huomionosoituksiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa tapailua ja haluaa edetä nopeasti. Näyttävistä huomionosoituksista ja toisaalta huomiotta jättämisestä voi myöhemmin tulla osa kontrollin dynamiikkaa.

Lue lisää: Väkivaltaisen parisuhteen varoitusmerkit

Väkivalta etenee sykleissä

Väkivallalle ominaista on sen syklisyys eli jaksoittaisuus, mikä vaikeuttaa väkivallan tunnistamista ja suhteesta irrottautumista. Puhutaan väkivaltaisten vaiheiden ja hyvien vaiheiden vaihtelusta.

Hyvät ajat parisuhteessa antavat toivoa väkivallan loppumisesta, väkivaltaiset ajat tuovat pettymyksen, toivottomuuden ja häpeän tunteet.

Parisuhteen alussa kokija rakastuu toisen hyviin puoliin. Väkivallan alkaessa kokija haluaa edelleen uskoa tekijän olevan se hellä ja huomaavainen ihminen, jonka hän on oppinut tuntemaan. Myös väkivaltaisessa parisuhteessa on usein on rakkautta.

Hyvien ja huonojen aikojen vaihtelu on hämmentävää ja tuskallista. Luottamus murenee kerta toisensa jälkeen. Hyvien aikojen odottaminen ja toive toisen muuttumisesta saattaa kestää vuosia. Jos väkivallan tekijä on hakenut apua itselleen, kokija saattaa myös jäädä odottamaan tilanteen muuttumista pitkäksikin aikaa.

Ajan kuluessa kuitenkin hyvät jaksot saattavat muuttua lyhyemmäksi väkivaltaisten jaksojen vuorostaan pidetessä. Väkivallalla on taipumus raaistua ajan myötä, ja se voi myös muuttaa muotoaan esimerkiksi sanallisesta väkivallasta fyysiseen väkivaltaan tai väkivaltaan lapsia kohtaan.

Jatkuva varuillaanolo ja pelko seuraavasta purkauksesta kuluttaa

Väkivallan sykli etenee usein tiettyä kaavaa. Ennen väkivaltaista purkausta jännite kasvaa ja uhkaava ilmapiiri lisääntyy. Kokija aistii kireän tunnelman ja pyrkii kaikin tavoin estämään raivokohtauksen olemalla mahdollisimman kiltti, miellyttävä ja näkymätön.

Kun hyökkäys tapahtuu ja jännite purkautuu, tilanne muuttuu pelottavaksi. Hyökkäys voi olla fyysisen väkivallan teko, raivokohtaus tai muu uhkaava tunteenpurkaus. Sen jälkeen kokija usein kokee itsensä petetyksi ja nöyryytetyksi.

Tekijä pyrkii ensin vähättelemään, selittämään tai kieltämään tapahtuneen. Näin kokija alkaa kyseenalaistamaan tilannetta ja syyttämään itseään: ehkä väkivaltainen tapahtunut oli sittenkin oma vika, tai jos olisin toiminut toisin, ehkä tilanteelta oltaisiin vältytty. On kuitenkin tiedostettava, että väkivalta ei koskaan ole kokijan syy. Vastuu väkivallasta on tekijällä.

Vähättelyn, selittämisen tai kieltämisen jälkeen alkaa usein vaihe, jossa tekijä katuu, pahoittelee, hyvittelee tai lupaa muutosta. Kokija voi muistaa taas suhteen hyvät vaiheet ja rakkauden sekä ne asiat, joita kumppanissaan rakastaa. On luonnollista uskoa itselle rakkaasta ihmisestä hyvää ja luottaa muutokseen.

On myös yleistä, että väkivaltainen tilanne sivuutetaan, eikä asiasta puhuta.

Suhteessa voi olla pitkiäkin tasapainoiselta ja onnelliselta tuntuvia vaiheita. Väkivaltaiselle suhteelle ominaista kuitenkin on, että jännite alkaa jälleen kasvaa ja ilmapiiri kiristyä – sykli ikään kuin palaa lähtötilanteeseen.

Syklin aikajänne vaihtelee ja voi olla hyvin pitkäkin, mutta sillä on tapana tiivistyä jatkuessaan. Pelko seuraavasta purkauksesta ja jatkuva varuillaanolo on äärimmäisen kuluttavaa.

Parisuhdeväkivallassa on kyse kontrollista

Väkivalta on vallankäyttöä, jonka avulla väkivaltaa käyttävä osapuoli pyrkii hallitsemaan ja kontrolloimaan toista. Väkivalta voi etenkin aluksi olla niin hienovaraista, että sitä on vaikea tunnistaa. Keskeistä väkivallan ilmenemismuodoissa on vallan, hallinnan ja kontrollin käyttö.

Usein mielellämme väkivallan virheellisesti ainoastaan fyysiseksi väkivallaksi ja esimerkiksi mediassa usein kuvitetaan parisuhdeväkivaltaa käsitteleviä juttuja kuvastolla, jossa naisella on musta silmä tai jossa tummanpuhuva nyrkki uhkaa lattialla kyyhöttävää naishahmoa. Fyysinen väkivalta on kuitenkin vain yksi keino muiden joukossa lähisuhteessa tapahtuvan vallan väärinkäytön kokonaisuudessa.

Lue lisää: Väkivallan muodot

Naisiin kohdistuvassa väkivallassa on perimmältään kysymys kontrollista – pakonomaisesta tarpeesta hallita toista ihmistä. Pakottavan kontrollin käsite (engl. coercive control) viittaa niihin erilaisiin taktiikoihin, joita väkivaltainen ihminen hyödyntää alistaessaan kumppaniaan.

Pakottava kontrolli koostuu lukemattomista painostavista, alistavista ja kontrolloivista teoista, joiden avulla pyritään taivuttamaan toinen ihminen oman tahdon alle.

Käsitteen tarkoitus on siirtää huomio yksittäisistä teoista väkivaltaisen käyttäytymisen kokonaisuuteen ja sen jatkuvuuteen.

Lue myös: Kontrollointi parisuhteessa - tunnistatko hälytysmerkit??

Parisuhdeväkivallan tavoitteena on murentaa niitä voimavaroja ja resursseja, jotka mahdollistaisivat parisuhteesta lähtemisen. Näitä ovat esimerkiksi varallisuus, läheiset ihmissuhteet sekä usko omiin kykyihin ja selviämiseen.

Parisuhdeväkivalta ulottaa lonkeronsa elämän kaikille osa-alueille. Se vaikuttaa käsitykseen omista kyvyistä ja toimijuudesta, seksuaalisuuteen, sosiaalisiin suhteisiin, vanhemman ja lasten välisiin suhteisiin, työelämään ja taloudelliseen tilanteeseen.