Eron jälkeinen väkivalta

Väkivalta päättyy harvoin eroon

Jos parisuhteen aikana on esiintynyt väkivaltaa ja kontrolloivaa käyttäytymistä, on todennäköistä, että niitä esiintyy myös eron jälkeen.

Ero on kriisin paikka väkivallan tekijälle, joka on tottunut turvautumaan väkivaltaan parisuhteessaan. Usein väkivaltainen kumppani haluaa säilyttää valta-asemansa ja kontrollin ihmissuhteesta myös eron jälkeen.

Noin puolessa väkivaltaisista parisuhteista väkivalta jatkuu eron jälkeen esimerkiksi vainona.

Entisen kumppanin lisäksi vaino voi kohdistua myös tämän lapsiin ja muuhun lähipiiriin.

Pahimmassa tapauksessa eron jälkeinen väkivalta on hengenvaarallinen uhka: Suomessa kuolee vuosittain naisia vainon seurauksena.

Ota turvallisuus huomioon, kun suunnittelet eroamista

Kun päätät lähteä väkivaltaisesta suhteesta, kiinnitä erityistä huomiota omaan ja mahdollisten lastesi turvallisuuteen. Ennen eron ottamista puheeksi kannattaa tehdä turvasuunnitelma.

Turvasuunnitelman voit tehdä yhdessä Naisten Linjan asiantuntijan kanssa soittamalla auttavaan puhelimeemme.

Fyysisen turvasuunnitelman lisäksi kannattaa tehdä myös digitaalinen turvasuunnitelma. Tähän saat apua Naisten Linjan digitaalisen väkivallan palveluista.

Ensi- ja turvakotien liiton sivuilta löydät lisätietoa siitä, mitä ottaa huomioon, kun olet eroamassa väkivaltaisesta suhteesta. On tärkeää varmistaa, että sinulla on turvallinen paikka, johon mennä, kun päätät lähteä. Sellainen voi olla turvakoti.

Lue lisää: Näin teet turvasuuunnitelman

Eron jälkeinen vaino

Vainoaminen on tyypillinen eron jälkeisen henkisen väkivallan muoto. Vainoamisella tarkoitetaan toistuvaa, ei-toivottua yhteydenottamista, seuraamista, tarkkailemista, uhkailua tai vahingon aiheuttamista. Se herättää kohteessaan ahdistusta, pelkoa ja turvattomuutta.

Tilastokeskuksen mukaan 7,8 prosenttia naisista on kokenut vainoa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Valtaosassa tapauksia on kyse entisen kumppanin tekemästä vainosta. Vainoaminen voi olla fyysisiä tekoja tai se voi tapahtua digitaalisesti.

Vainoava ex-puoliso voi esimerkiksi soitella jatkuvasti, pommittaa viesteillä eri somekanavissa, vakoilla entisen puolisonsa älylaitteita, uhkailla ja pelotella, seurata fyysisesti, murtautua kotiin tai tehtailla aiheettomia lastensuojelu- tai rikosilmoituksia.

Entisen kumppanin vaino voi olla psykologisesti haavoittavampaa kuin tuntemattoman ihmisen tekemä vaino: parisuhteen jälkeisestä vainosta erityisen haavoittavaa tekee se, että vainoaja tuntee entisen kumppaninsa lähipiiriä, ja hänellä on usein käytössään hyvin henkilökohtaista ja yksityiskohtaista tietoa, joka vaikeuttaa vainolta suojautumista.

Vaino voi kehittyä jatkuessaan myös fyysiseksi väkivallaksi ja Suomessa kuolee vuosittain naisia vainon seurauksena.

Naisten Linjan lisäksi tukea eron jälkeiseen vainoon voi kysyä Tukikeskus Varjosta ja Rikosuhripäivystyksestä. Myös turvakotiin voi hakeutua, vaikka ei olisi enää tekijän kanssa, mutta hän aiheuttaa väkivallan pelkoa.

Lue myös: Vainoaminen vaikuttaa kokijan elämään kokonaisvaltaisesti

Taloudellinen väkivalta eron jälkeinen

Erotilanteisiin voi usein liittyä myös taloudellista väkivaltaa. Eron jälkeen väkivallan tekijä voi esimerkiksi kieltäytyä asiakirjojen allekirjoittamisesta, viivytellä omaisuuden jakamisessa tai käynnistää lukuisia oikeusprosesseja entistä puolisoaan vastaan.

Väkivallan tekijä voi tuhota yhteistä tai entisen puolisonsa omaisuutta. Hän voi kieltäytyä maksamasta yhteisvastuullista velkaa tai muita maksuja, jättää elatusmaksut maksamatta, käyttää yhteisiä varoja ilman toisen lupaa ja esimerkiksi mustamaalaamalla vahingoittaa toisen uraa. Tarkoituksena on suunnitelmallisesti yrittää vahingoittaa toista taloudellisesti eri tavoin.

Lue lisää: Taloudellinen väkivalta tutuksi -hankkeen sivuilta

Lasten käyttäminen väkivallan välineenä

Lapset voivat eron jälkeen joutua väkivallan kohteeksi, todistamaan väkivaltaa tai heitä voidaan käyttää väkivallan välineenä.

Vainoava vanhempi voi pyytää lapsia välittämään viestejä tai seuraamaan ja tarkkailemaan vainottua vanhempaa, kertomaan tämän tekemisistä ja siitä, kuka kotona käy. Hän voi pyrkiä seuraamaan toista vanhempaa lapsen älylaitteiden kautta, asentaa laitteisiin vakoiluohjelmia, ilmestyä yllättäen kouluun tai harrastuksiin tai vaatia viranomaisteitse tietoja vainotusta vanhemmasta.

Teot voidaan verhoilla huolenpidoksi, vaikka tarkoituksena on vainota toista vanhempaa.

Väkivaltainen vanhempi voi myös tehtailla perättömiä lastensuojelu- ja rikosilmoituksia. Hän voi myös kohdella lasta kaltoin satuttaakseen toista vanhempaa.

Lue myös: Väkivallan vaikutukset lapsiin

Jos sinulla on huoli omasta ja lastesi tilanteesta eron aikana, voit olla yhteydessä oman hyvinvointialueesi lapsiperhepalveluihin ja hankkia oikeusapua tuen ja avun varmistamiseksi. Muista kertoa huolestasi liittyen väkivaltaan ja uhkailuun. On tärkeää, että asia tulee huomioiduksi huoltajuuskysymyksistä ja tapaamisista sovittaessa.

Lue lisää: Muita auttavia tahoja

Oletko kohdannut väkivaltaa eron jälkeen?

Väkivaltaisesta suhteesta toipuminen ja hyvän elämän rakentaminen suhteen jälkeen voivat hidastua, jos väkivalta jatkuu. Siksi avun hakeminen omaan tilanteeseen on erittäin tärkeää.

Erotilanteessa esiintyvän parisuhdeväkivallan riskiä ei tunnisteta Suomessa riittävän hyvin. Siksi väkivallasta kannattaa puhua eri viranomaistahojen kanssa. On tärkeää, että teet tarvittaessa rikosilmoituksen ja hakeudut lääkäriin, jos väkivalta aiheuttaa oireita.

Todistusaineiston kerääminen ex-puolison väkivallanteoista on hyödyksi. Siitä on apua esimerkiksi silloin, kun haet lähestymiskieltoa. Myös asiaan erikoistunut asianajaja osaa auttaa ja neuvoa todistusaineiston keräämisessä.

Lue myös: Näin haet lähestymiskieltoa

Jos kaipaat tukea eron jälkeiseen väkivaltaan, olemme täällä sinua varten. Naisten Linjan palveluihin voi olla yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä. Voit kysyä neuvoa auttavasta puhelimesta, chatista tai ajanvarauksella. Järjestämme myös vertaistukiryhmiä, joista voi olla apua.