Väkivallassa on kyse kontrollista
Väkivalta on vallankäyttöä, jonka avulla väkivaltaa käyttävä osapuoli pyrkii hallitsemaan ja kontrolloimaan toista. Väkivalta voi etenkin aluksi olla niin hienovaraista, että sitä on vaikea tunnistaa. Keskeistä väkivallan ilmenemismuodoissa on vallan, hallinnan ja kontrollin käyttö.
Usein mielellämme väkivallan virheellisesti ainoastaan fyysiseksi väkivallaksi ja esimerkiksi mediassa usein kuvitetaan parisuhdeväkivaltaa käsitteleviä juttuja kuvastolla, jossa naisella on musta silmä tai jossa tummanpuhuva nyrkki uhkaa lattialla kyyhöttävää naishahmoa. Fyysinen väkivalta on kuitenkin vain yksi keino muiden joukossa lähisuhteessa tapahtuvan vallan väärinkäytön kokonaisuudessa. Muita parisuhdeväkivallan taktiikoita ovat esimerkiksi eristäminen, pelottelu, uhkailu, taloudellisten resurssien rajaaminen, auton, puhelimen, tietokoneen tai nettiyhteyden evääminen tai lasten ja lemmikkien kaltoinkohtelu.
Naisiin kohdistuvassa väkivallassa on perimmältään kysymys kontrollista – pakonomaisesta tarpeesta hallita toista ihmistä. Pakottavan kontrollin käsite (engl. coercive control) viittaa niihin erilaisiin taktiikoihin, joita väkivaltainen ihminen hyödyntää alistaessaan kumppaniaan. Käsitteen tarkoitus on siirtää huomio yksittäisistä teoista väkivaltaisen käyttäytymisen kokonaisuuteen ja sen jatkuvuuteen. Pakottava kontrolli koostuu lukemattomista painostavista, alistavista ja kontrolloivista teoista, joiden avulla pyritään taivuttamaan toinen ihminen oman tahdon alle.
Lue myös: Kontrollointi parisuhteessa - tunnistatko hälytysmerkit?
Parisuhdeväkivallan tavoitteena on murentaa niitä voimavaroja ja resursseja, jotka mahdollistaisivat suhteesta lähtemisen (esimerkiksi varallisuus, läheiset ihmissuhteet, usko omiin kykyihin ja selviämiseen). Parisuhdeväkivalta ulottaa lonkeronsa elämän kaikille osa-alueille: käsitykseen omista kyvyistä ja toimijuudesta, seksuaalisuuteen, sosiaalisiin suhteisiin, vanhemman ja lasten välisiin suhteisiin, työelämään ja taloudelliseen tilanteeseen.
Väkivaltaisissa suhteissa toistuu tietynlainen kaava
Väkivaltaisissa ihmissuhteissa on usein tunnistettavissa kaava tai sykli, jonka mukaan suhde etenee. Väkivalta hiipii suhteeseen pikkuhiljaa ja lisääntyy vähitellen. Sillä on myös taipumus voimistua myötä. Väkivallan uhka voi väreillä omituisena pelkona vuorovaikutuksen taustalla ilman, että sitä on koskaan puettu sanoiksi tai ilman, että fyysistä väkivaltaa on koskaan käytetty. Monissa tapauksissa fyysinen väkivalta astuu kuvaan mukaan suhteen edetessä tai sen päättymisen jälkeen.
Väkivallalle ominaista on sen syklisyys eli jaksoittaisuus, mikä vaikeuttaa väkivallan tunnistamista ja suhteesta irrottautumista. Puhutaan väkivaltaisten vaiheiden ja hyvien vaiheiden vaihtelusta. Hyvät ajat suhteessa antavat toivoa väkivallan loppumisesta ja väkivaltaiset ajat tuovat pettymyksen, toivottomuuden ja häpeän tunteet. Suhteen alussa kokija rakastuu toisen hyviin puoliin. Väkivallan alkaessa kokija haluaa edelleen uskoa tekijän olevan se hellä ja huomaavainen ihminen, jonka hän on oppinut tuntemaan. Myös väkivaltaisessa suhteessa on usein on rakkautta.
Hyvien ja huonojen aikojen vaihtelu on hämmentävää ja tuskallista. Luottamus murenee kerta toisensa jälkeen. Hyvien aikojen odottaminen ja toive toisen muuttumisesta saattaa kestää vuosia. Jos väkivallan tekijä on hakenut apua itselleen, kokija saattaa myös jäädä odottamaan tilanteen muuttumista pitkäksikin aikaa.
Ajan kuluessa kuitenkin hyvät jaksot saattavat muuttua lyhyemmäksi väkivaltaisten jaksojen vuorostaan pidetessä. Väkivallalla on taipumus raaistua ajan myötä ja se voi myös muuttaa muotoaan esimerkiksi sanallisesta väkivallasta fyysiseen väkivaltaan tai väkivaltaan lapsia kohtaan.
Ennen väkivaltaista purkausta jännite kasvaa ja uhkaava ilmapiiri lisääntyy. Kokija aistii kireän tunnelman ja pyrkii kaikin tavoin estämään raivokohtauksen syttymistä: olemalla mahdollisimman kiltti, miellyttävä ja näkymätön. Kun hyökkäys tapahtuu ja jännite purkautuu, tilanne muuttuu äärimmäisen pelottavaksi. Hyökkäys voi olla fyysisen väkivallan teko, mutta se voi olla myös raivokohtaus tai muu voimakas ja uhkaava tunteenpurkaus. Sen jälkeen kokija usein kokee itsensä petetyksi ja nöyryytetyksi.
Tekijä pyrkii ensin vähättelemään, selittämään tai kieltämään tapahtuneen. Näin kokija alkaa kyseenalaistamaan ja syyttämään itseään esimerkiksi ajattelemalla, että ehkä väkivaltainen tilanne sittenkin johtui siitä, miten kokija itse käyttäytyi, tai että olisi pitänyt itse toimia toisin jotta tilanteelta oltaisiin vältytty. On kuitenkin tiedostettava, että väkivalta ei koskaan ole kokijan syy. Vastuu väkivallasta on tekijällä.
Vähättelyn, selittämisen tai kieltämisen jälkeen alkaa usein vaihe, jossa tekijä katuu, pahoittelee, hyvittelee tai lupaa muutosta. Kokija voi muistaa taas suhteen hyvät vaiheet ja rakkauden, sekä ne asiat, joita kumppanissaan rakastaa. On luonnollista uskoa itselle rakkaasta ihmisestä hyvää ja luottaa muutokseen.
On myös mahdollista, että väkivaltainen tilanne, ns. hyökkäysvaihe, jätetään vain menneisyyteen, eikä asiasta puhuta. Suhteessa voi olla pitkiäkin tasapainoiselta ja onnelliselta tuntuvia vaiheita. Väkivaltaiselle suhteelle ominaista kuitenkin on, että jännite alkaa pikkuhiljaa jälleen kasvamaan ja ilmapiiri kiristymään – sykli ikään kuin palaa lähtötilanteeseen. Pelko seuraavasta purkauksesta ja jatkuva varuillaan olo on äärimmäisen kuluttavaa. Syklin aikajänne vaihtelee ja voi olla hyvin pitkäkin, mutta sillä on tapana tiivistyä jatkuessaan.
Jos väkivalta huolestuttaa, voit ottaa yhteyttä Naisten Linjaan. Yhteydenotot ovat luottamuksellisia, anonyymeja ja maksuttomia.
Lisää aiheesta - Tuhoisan rakkauden kaava
Tuhoisan rakkauden kaava on Ylen äänidokumentti parisuhdeväkivallasta ja siitä selviytymisestä. Dokumenttia varten on haastateltu kymmeniä väkivaltaa kokeneita suomalaisia vuosina 2014–2017. Dokumentissa kuullaan 8 naisen tarinat, heidän itsensä kertomina. Tarinat on jaettu jokainen viiteen osaan. Voit kuunnella ne alusta loppuun tai vaihe kerrallaan. Voit myös rakentaa tarinoista uusia kokonaisuuksia kuuntelemalla eri vaiheen eri kertojilta. Vaikka kokija on eri, väkivalta seuraa samaa kaavaa.
Kuuntele dokumentti suomeksi tai ruotsiksi täältä.
Väkivaltaa kokevat naiset tarvitsevat apua
Tiesitkö, että Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille? Lahjoita tai liity jäseneksi ja varmista, että jokainen satutettu saa tarvitsemansa avun.