Naismurha eli femicide

Maailmassa tapetaan nainen joka kymmenes minuutti

Naismurhat ovat sukupuolistuneen väkivallan äärimmäinen muoto. Niiden taustalla on usein toistuva kontrolli, pelottelu ja väkivalta, joka voi jatkua pitkään ennen surmaa. Naismurhat eivät synny tyhjiössä – ne heijastavat yhteiskunnallisia valtarakenteita ja sukupuolten välistä epätasa-arvoa.

Termeillä femicide, feminicide, naismurha tai naistenmurha tarkoitetaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan julminta ja äärimmäisintä muotoa.

Naismurhan voi määritellä tahalliseksi tapoksi tai murhaksi, jonka taustalla vaikuttavat sukupuoleen liittyvä viha, kontrolli, väkivalta tai syrjintä. Naismurha ei ole mikä tahansa tahallinen henkirikos, jonka uhri sattuu olemaan nainen. Naismurhassa sukupuoli on keskeinen tekijä, ja väkivalta kytkeytyy usein valtaan, kontrolliin, rakenteelliseen syrjintään tai haitallisiin sukupuolinormeihin.

Naismurhalle ei kuitenkaan ole olemassa virallista tai edes yhtenäistä määritelmää. Tämän vuoksi naismurhien tilastoiminen ja erottaminen muista henkirikoksista on epäjohdonmukaista ja vaihtelee maittain. Naismurhaa ei ole määritelty Suomenkaan rikoslaissa.

Ilman määritelmää on vaikeaa selvittää naismurhien todellista määrää tai kerätä tietoa ja tunnusmerkistöä, joka auttaisi ymmärtämään, miksi naismurhia tapahtuu. Ja vain ymmärryksen pohjalta on mahdollista kehittää ennaltaehkäiseviä toimia naismurhien lopettamiseksi.

Lue myös: Naisviha eli misogynia

Miksi naisia tapetaan?

Naismurhien taustalla on monia syitä, mutta lähes aina niissä toistuu vallankäyttö, kontrolli ja omistamisen halu. Tekijä voi kokea menettävänsä vallan, kun nainen hakee eroa, haluaa elää itsenäisesti tai puolustaa rajojaan.

Naisiin kohdistuva väkivalta liittyy usein käsityksiin sukupuolirooleista, joissa naisen odotetaan olevan kuuliainen, hoivaava tai alisteinen. Kun nämä roolit rikkoutuvat, väkivallan riski kasvaa.

Liian moni naismurhan uhri jää tilastojen ulkopuolelle

Naismurhia tapahtuu kaikilla maantieteellisillä alueilla ja yhteiskuntaluokissa.

YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin mukaan maailmassa tapetaan nainen joka kymmenes minuutti – yleensä läheisen toimesta. Tämä tarkoittaa, että joka vuosi yli 51 000 naista menettää henkensä väkivaltaisesti tuntemansa henkilön surmaamana.

UN Women arvioi kuitenkin, että kyseessä on vain jäävuoren huippu: järjestön mukaan jopa 40 prosenttia naisiin kohdistuvista murhista jää tiedonpuutteen sekä epäjohdonmukaisten kirjaamis- ja tutkintakäytäntöjen vuoksi tunnistamatta naissukupuoleen liittyväksi.

Lue lisää: Viisi olennaista asiaa, jotka tulee tietää naismurhista

Yli puolet naismurhista on perheenjäsenten tekemiä

60 prosenttia naismurhista tapahtuu kotona ja suurin osa parisuhteessa tai suhteen päätyttyä entisen kumppanin toimesta. Näitä naismurhia myös tunnistetaan eniten ja tilastoidaan herkimmin.

Suomessa kuolee joka vuosi noin 15 naista nykyisen tai entisen kumppanin surmaamana. (Lähde VNTEAS 2023)

Naisia surmataan myös muissa lähisuhteessa eli perheen tai suvun sisällä esimerkiksi niin sanotuissa kunniamurhissa. Arviolta 55 prosenttia kaikista naismurhista on uhrien omien perheenjäsenten tekemiä.

Huonommin tilastoidaan lähisuhteiden ulkopuolella tapahtuvia naismurhia. Naisia murhataan sukupuolen vuoksi esimerkiksi seksuaaliväkivallan, prostituution ja ihmiskaupan yhteydessä.

Naismurha voi olla rasistinen ja tapahtua viharikoksen yhteydessä tai seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai poliittisen aktiivisuuden vuoksi. Naismurha voi olla seurausta haitallisista kulttuurisista, uskonnollisista ja sosiaalisista käytännöistä kuten sukuelinten silpomisesta tai vaarallisesta, ns. laittomasta raskaudenkeskeytyksestä.

Sukupuolistuneen väkivallan muotoja esiintyy myös sodissa: esimerkiksi naisiin ja tyttöihin kohdistettu tappaminen tai seksuaaliväkivalta aseellisten konfliktien yhteydessä. Vuonna 2023 naisten osuus sodissa tapetuista ihmisistä kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna.

Naismurha ei ole koskaan rikos vain yksittäistä naista kohtaan

Sukupuolistunut väkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat kattotermejä, joita käytetään kuvaamaan useita patriarkaalisen väkivallan muotoja. Naismurha on näistä äärimmäisin ja vakavin.

Naismurhan taustalla on aina syvään juurtunut sukupuolten epätasa-arvo: naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ja syrjintä, naisten ja miesten väliset epätasa-arvoiset valtasuhteet, stereotyyppiset sukupuoliroolit, haitalliset sosiaaliset ja kulttuuriset normit sekä yhteiskunnalliset rakenteet.

Siksi naismurha ei ole koskaan rikos vain yksittäistä naista kohtaan. Kyse on ilmiöstä ja rakenteellisesta ongelmasta, johon yhteiskunnan on pystyttävä ennaltaehkäisevästi puuttumaan.

Lue lisää: Behind closed doors: the deadly reality of femicide

Usein kysyttyä naismurhista

Mitä tarkoittaa femicide tai naismurha?

Se tarkoittaa naisen surmaamista sukupuolen vuoksi. Taustalla on usein kontrolli, viha tai halu rangaista naista.

Onko naismurha rikosnimike Suomessa?

Ei vielä. Suomen rikoslaissa ei ole erillistä määritelmää femicidelle, mutta aiheesta käydään keskustelua.

Miten naismurhat eroavat muista henkirikoksista?

Niissä sukupuoli on keskeinen motiivi, ja väkivalta liittyy usein vallankäyttöön ja epätasa-arvoon.

Miten voin vaikuttaa naismurhien ehkäisyyn?

Puutu väkivaltaa oikeuttaviin asenteisiin, tue väkivallan kokijoita ja vaadi poliittisilta päättäjiltä resursseja ja lainsäädännön uudistuksia.