Häpeä hiljentää ja eristää
Parisuhteessa häpeä syntyy usein vähättelystä, syyllistämisestä ja toistuvasta rajojen rikkomisesta. Väkivallan tekijä saattaa esimerkiksi sanoa, että kumppani on “liian herkkä”, “liioittelee” tai “aiheuttaa tilanteet itse”. Pitkään jatkuessaan tällainen puhe murentaa kokijan minäkuvaa ja itsetuntoa. Vähitellen mieleen saattaa hiipiä ajatus: ehkä kokemani asiat ovatkin omaa syytäni?
Häpeän tunne myös tyypillisesti estää väkivaltaa kokenutta puhumasta tilanteesta ulkopuolisille. Moni saattaa pelätä, ettei hänen kokemuksiaan ei uskota, että joutuu syytetyksi tilanteesta tai että hänet leimataan.
Lähisuhteessa väkivaltaa kokenut saattaa suojella tekijää tai vähätellä väkivaltaa, koska kokee häpeää myös hänen puolestaan. Tämä voi entisestään vaikeuttaa tilanteesta kertomista ja avun hakemista.
Arjessa häpeän kokemus näkyy varovaisuutena ja jatkuvana oman käyttäytymisen säätelynä. Sanat ja eleet punnitaan, jotta toisen reaktioita ei tarvitsisi pelätä. Pitkään jatkuessaan häpeä voi nakertaa uskoa siihen, että olisi oikeutettu arvostavaan ja kunnioittavaan kohteluun.
Lue lisää: Liian kontrolloiva kumppani?
Yhteiskunnan ylläpitämä häpeä
Häpeää ei aiheuta vain väkivallan tekijä, vaan sitä ylläpitävät myös yhteiskunnassa elävät asenteet ja normit. Kun väkivaltaa kokenutta syytetään hänen teoistaan tai valinnoistaan, katse käännetään tällöin pois väkivallan tekijästä. Häpeä kuuluu väkivallan tekijälle, ei kokijalle.
Tyypillisiä esimerkkejä syyllistävästä puheesta ovat:
- “Miksi et vain lähtenyt ajoissa pois?”
- “Etkö itse provosoinut riitaa?”
- “Mitä olit pukeutunut noin?”
- “Olitko humalassa?”
Tällainen puhetapa tekee häpeän kokemuksesta entistä raskaamman ja lisäksi se normalisoi väkivaltaa. Kokija saattaa itsekin alkaa uskoa, että syy on hänessä.
Slut-shaming
Slut-shaming tarkoittaa naisen tai tytön häpäisemistä hänen seksuaalisuutensa tai sen ilmaisun vuoksi. Pukeutuminen, meikkaaminen, flirttailu, vaihtoehtoinen tyyli tai jopa kiinnostus seksiin voidaan leimata häpeälliseksi. Se on henkistä väkivaltaa, joka rajoittaa vapautta ilmaista itseään.
Ilmiöllä on pitkät juuret: naisen seksuaalinen siveys on perinteisesti nähty perheen tai suvun kunnian mittana. Nykyään slut-shaming voi ilmetä myös verkossa, esimerkiksi yksityisten kuvien luvattomana levittämisenä.
Victim blaming
Victim blaming eli uhrin syyllistäminen tarkoittaa, että väkivallan kokijan annetaan ymmärtää olevan vastuussa väkivallasta. Esimerkiksi seksuaaliväkivallan yhteydessä voidaan väittää, että kokijan päihtymystila, pukeutuminen tai käyttäytyminen olisivat vaikuttaneet tapahtuneeseen. Parisuhdeväkivallassa taas kokijaa voidaan syyllistää siitä, ettei hän ole lähtenyt suhteesta. Nämä ilmiöt siirtävät tekijälle kuuluvaa vastuuta kokijalle ja ylläpitävät häpeän kulttuuria.
Lue lisää: Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa
Häpeän seuraukset
Häpeä voi vaikuttaa syvästi väkivallan kokijan hyvinvointiin. Se ei ole vain hetkellinen tunne, vaan se voi muokata koko elämää pitkälle tulevaisuuteen.
Häpeä voi näkyä esimerkiksi:
- eristäytymisenä ja vetäytymisenä ihmissuhteista
- itsetunnon ja omanarvontunnon heikkenemisenä
- jatkuvana syyllisyyden ja toivottomuuden tunteena
- vaikeutena luottaa muihin ihmisiin
- pelkona asettaa rajoja myöhemmissä ihmissuhteissa
Häpeä voi hidastaa toipumista ja estää avun hakemisen. Siksi sen tunnistaminen ja siitä puhuminen on niin tärkeää.
Häpeän kulttuurin murtaminen
Häpeä ei kuulu väkivallan kokijalle. Se on väline, jota väkivallan tekijä ja ympäröivä kulttuuri käyttävät naisten kontrollointiin. Häpeän kulttuurin murtaminen alkaa siitä, että kokijaa ei syyllistetä eikä vähätellä.
On tärkeää uskoa väkivaltaa kokenutta ja siirtää vastuu sinne, minne se kuuluu eli tekijälle. Samalla tarvitaan yhteiskunnallista muutosta, jotta väkivaltaa vähättelevät ja syyllistävät asenteet väistyvät.
Usein kysyttyä häpeästä ja väkivallasta
Tukea ja neuvontaa
Oletko huolissasi omasta tai läheisesi tilanteesta? Ethän jää yksin. Olemme täällä sinua varten.