Väkivallan seuraukset

Seuraukset ovat yksilöllisiä, mutta kokonaisvaltaisia

Väkivalta vaikuttaa monitasoisesti väkivaltaa kokeneen hyvinvointiin, vaikka siitä ei jäisi fyysisiä jälkiä tai vammoja. Keho voi reagoida väkivaltaan ruumiillisesti, vaikka väkivalta ei olisi ollut fyysistä.

Usein väkivallan seuraukset ovat verrattavissa vakavan pitkäkestoisen stressin seurauksiin. Esimerkiksi toistuvat säryt, vatsavaivat, jäsenten puutuminen, sydämentykytys ja huimaus on yhdistetty väkivallan kokemuksiin. Oireiden tunnistaminen väkivallasta johtuvaksi voikin olla vaikeaa. Oireet eivät välttämättä lopu siihen, kun väkivallasta pääsee eroon.

Mitä pidempään väkivalta jatkuu, sitä vakavampia seuraukset ovat myös kokijalle. Lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä raaistua ajan myötä.

Väkivalta ei lakkaa vahingoittamasta, vaikka se olisi jokapäiväistä. Eläminen väkivaltaisesti käyttäytyvän ihmisen kanssa kuormittaa sekä fyysistä että henkistä terveyttä ja on pahimmillaan henkeä vaarantavaa. Toistuvaa väkivaltaa kokeva löytää erilaisia keinoja selvitä tilanteessa, mutta mieli ei totu väkivaltaan.

Perusluottamuksen myötä murenee myös itsetunto

Väkivalta vaikuttaa yksilön koko omanarvontunteeseen ja perusluottamukseen. Jos joku kohtelee ihmistä siten, että hänen itsemääräämisoikeudellaan tai tunteillaan ei ole arvoa tai väliä, saattaa hän itsekin alkaa pitää itseään arvottomana.

Lisäksi väkivalta vaurioittaa seksuaalisuuden alueella. Väkivaltaa kokenut ei välttämättä enää uskalla luottaa ihmisiin, ilmaista omaa seksuaalisuuttaan tai pelkää uuden intiimin suhteen muodostamista. Haaveet perheen perustamisesta voivat myös jäädä.

Väkivalta aiheuttaa trauman

Yksittäinenkin vakava tapahtuma voi aiheuttaa pitkäkestoisia seurauksia eli trauman. Vakavalle väkivallalle altistumisen tyypillinen seuraus on post-traumaattinen stressioireyhtymä (PTSD) ja dissosiaatiohäiriöt.

Trauma syntyy, kun ihminen kokee ylitsepääsemättömän tapahtuman tai elää turvattomassa tai väkivaltaisessa ympäristössä niin, että mielen kestokyky ylittyy.

Traumalla on piiloutuva luonne, eivätkä sen vaikutukset välttämättä näy ulospäin. Arki saattaa sujua, mutta ihminen kokee silti ulkopuolisuuden tunnetta ja oman mielen kaaosta. Mieli pyrkii kaikin keinoin suojautumaan, jotta traumaattiset kokemukset eivät nousisi pintaan.

Lue lisää: Väkivallan aiheuttama kriisireaktio ja kriisin vaiheet

Dissosiaatio on psyyken puolustuskeino

Jakautumisesta eli dissosiaatiosta puhutaan silloin, kun mieli ikään kuin jakautuu kahtia. Toinen puoli kantaa tunnepuolella piilotettua traumamuistoa, kun taas toinen puoli pyrkii elämään normaalia perusarkea ja hautaamaan trauman taka-alalle. Trauma jää ikään kuin eri persoonan kannettavaksi. Dissosiaatio mahdollistaa sen, että kokija pystyy jatkamaan elämää kohtuuttoman raskaista kokemuksista huolimatta.

Trauma oireilee monin eri tavoin: keskittymiskyvyttömyytenä, hajamielisyytenä, muistikatkoina, riippuvuuksina, paniikkina, syömishäiriönä, kipuina, epäluottamuksena, aistiharhoina ja uupumuksena. Ei olekaan yllättävää, että oirekuvausten perusteella traumatisoituneen on mahdollista saada terveydenhuollosta hyvin erilaisia diagnooseja.

Lue lisää: Trauma ja dissosiaatio-oireet, Disso ry

Trauma voi nousta pintaan nopeasti

Trauma voi palautua äkisti mieleen jossain tietyssä tilanteessa. Puhutaan triggereistä eli traumalaukaisijoista ja takautumista. Esimerkiksi parisuhdeväkivallasta lukeminen tai jonkun toisen kokemusten kuuleminen voi triggeröidä oman trauman. Joskus lapsuuden ajan trauma saattaa nousta esiin vasta aikuisiällä.

Traumat eivät poistu itsestään, mutta niihin voi saada apua. Järkyttävistä kokemuksistasi huolimatta voit rakentaa elämän perustukset ja luottamuksen uudelleen. Siihen tarvitaan kuitenkin aikaa ja usein ammattilaisen apua.

Lue myös: Muita auttavia tahoja