Väkivallan vaikutus lapsiin

Väkivallalle altistuminen on henkistä väkivaltaa

Suomessa tuhannet lapset altistuvat vuosittain väkivallalle kotona. Altistuminen voi tarkoittaa väkivallan näkemistä, kuulemista tai jatkuvaa pelon ilmapiiriä. Jokainen tällainen kokemus vaikuttaa lapsen turvallisuuden tunteeseen ja kehitykseen.

Vaikka väkivalta ei kohdistuisikaan suoraan lapseen, voi lapsi kuulla, kokea tai muulla tavoin aistia kodissa tapahtuvaa väkivaltaa. Jo aikuisten väliselle väkivallalle altistuminen on erittäin haitallista lapselle, ja se on myös henkisen väkivallan muoto.

Lapset ovat väkivaltatilanteissa aina erityisen haavoittuvassa asemassa, koska heillä on vain vähän vähän voimavaroja ja työkaluja käsitellä näkemäänsä ja kokemaansa.

Lapset voivat joutua todistamaan väkivaltatilanteita myös ilman, että vanhemmat tietävät.

Lapsuuden traumaattiset muistot eivät välttämättä unohdu aikuisuudessakaan.

Miten väkivallan vaikutukset näkyvät arjessa

Lapsi saattaa muuttua vetäytyväksi, ylihuolehtivaksi tai varautuneeksi. Toiset taas purkavat pelkoa ja jännitystä aggressiivisesti. Koulu, kaverisuhteet ja leikki voivat kärsiä – lapsi ei enää jaksa keskittyä tai iloita. Pienetkin muutokset käyttäytymisessä voivat kertoa suurista sisäisistä paineista.

Väkivalta vaarantaa lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin

Lapset reagoivat väkivaltaan, väkivallan uhkaan ja väkivallalle altistumiseen yksilöllisesti riippuen iästä, temperamentista, läheisverkostosta ja muista tekijöistä. Väkivallan tai sille altistumisen vaikutukset voivat olla psyykkisiä, emotionaalisia, fyysisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia.

Väkivalta voi merkittävästi vaikeuttaa lapsen tasapainoista kehitystä. Lapsi saattaa myös oppia ratkaisemaan ristiriitoja väkivallan keinoin. Pahimmillaan väkivalta voi altistaa ylisukupolvisuuden riskille – omalle väkivaltaiselle käytökselle tai väkivaltaiselle suhteelle aikuisena.

Väkivalta murentaa lapsen perusturvallisuuden

Jo pienet lapset pystyvät herkästi aistimaan väkivallan aiheuttaman ilmapiirin tunnetasolla, vaikka he eivät ymmärtäisi väkivaltaa tietoisesti. Vaikka väkivalta ei suoraan kohdistuisi lapsiin, se vahingoittaa heitä ja heidän perusturvallisuuden tunnettaan.

Tutkimusten mukaan äidin kokema lähisuhdeväkivalta voi heikentää varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteen kehittymistä lapsen kanssa, ja vaarantaa turvallisen kiintymyssuhteen muodostumisen.

Lähisuhdeväkivallan seuraukset voivat vaikuttaa äidin kykyyn olla emotionaalisesti läsnä ja vastata lapsensa tarpeisiin, mikä on keskeistä turvallisen kiintymyssuhteen rakentumiselle.

Lapset reagoivat kuin aikuiset

Tutkimusten mukaan väkivaltaa kokevat ja sille altistuvat lapset kärsivät samanlaisista väkivallan seurauksista kuin väkivallan kohteeksi joutuvat aikuiset. Heillä voi esiintyä kipuja, kuten vatsa- ja pääkipuja sekä ilmetä oppimisvaikeuksia, käyttäytymishäiriöitä, masennusta ja aggressiivisuutta.

Perheissä, joissa esiintyy väkivaltaa, lapset kärsivät yli satakertaisesta kortisolitasosta, kohonneesta verenpaineesta, ahdistuneisuudesta, traumaperäisestä stressihäiriöstä, tulehdustaudeista.

Väkivalta voi aiheuttaa masennusta, ahdistusta ja voimakasta turvattomuuden tunnetta. Väkivallan kokeminen voi näkyä esimerkiksi lapsen käyttäytymisongelmina, aggressiivisuutena tai itsetuhoisena käytöksenä. Myös koulusuoriutumisen, keskittymisen ja oppimisen vaikeudet ovat yleisiä oireita.

Lapsi väkivallan välineenä

Väkivaltainen vanhempi voi käyttää lapsia väkivallan välineinä, esimerkiksi tiedonlähteenä vainon yhteydessä tai henkisen väkivallan välineenä aiheuttamaan huolta ja pelkoa.

Väkivaltainen vanhempi voi pitkittää tahallisesti eroprosessia ja huoltajuuskysymyksiä tai tehdä aiheettomia lastensuojeluilmoituksia tai rikosilmoituksia. Lasten käyttäminen väkivallan välineenä on erittäin haitallista lapselle.

Väkivaltaisessa perheessä lapset oppivat käyttäytymään varoen ja ärsyttämättä. Monet yrittävät kaikin tavoin suojella väkivallan kokijaa ja ottavat liikaa vastuuta kantaakseen liian nuorina. He saavat toistuvasti kuulla kuinka väkivallan tekijä alistaa ja nöyryyttää kokijaa. Lapset tuntevat herkästi voimattomuutta ja riittämättömyyttä. He voivat myös tuntea syyllisyyttä siitä, että kaikesta huolimatta rakastavat väkivallan tekijää.

Lapsen käyttäminen vallankäytön välineenä on lapsen kaltoinkohtelua. Se voi aiheuttaa syvää häpeää ja ristiriitaa: lapsi joutuu ottamaan aikuisen roolin tilanteessa, jossa hänen tulisi saada olla turvassa ja tuettu.

Aikuisten tehtävä on suojella lapsia

Aikuisten ja yhteiskunnan tehtävä on suojella lapsia. Väkivaltaa kokeneiden ja väkivallalle altistuneiden lasten oikeuksiin vaikuttaa merkittävästi se, miten lapsiin kohdistuva väkivalta tunnistetaan, ja miten siihen suhtaudutaan esimerkiksi lainsäädännössä.

Ruotsissa lapsen altistaminen väkivallalle on kriminalisoitu eli lain mukaan lapsi, joka todistaa lähisuhdeväkivaltaa, on rikosoikeudellisesti rikoksen uhrin asemassa. Lapsen väkivallalle altistumisesta voidaan tehdä rikosilmoitus, jonka voi tehdä esimerkiksi lapsi itse.

Vuonna 2024 hyväksytty EU:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen direktiivi edellyttää myös Suomea vahvistamaan väkivaltaa kokeneen tai sille altistuneen lasten asemaa rikoksen uhrina, suojaamaan lapsen turvallisuutta ja varmistamaan oikeuden lapsille soveltuviin tukipalveluihin.

Usein kysyttyä lapsista ja väkivallasta

Voiko lapsi toipua väkivallan kokemuksista?

Kyllä. Turvallinen ympäristö ja luotettavat aikuiset auttavat lasta toipumaan, vaikka muistot jäisivät.

Mistä tunnistan, että lapsi on nähnyt väkivaltaa?

Käytöksen muutokset, pelot, vetäytyminen tai aggressiivisuus voivat olla merkkejä.

Miten voin auttaa, jos epäilen väkivaltaa perheessä?

Puhu huolesi ääneen, kuuntele ja hae apua. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa.

Miksi lapsen altistuminen väkivallalle pitäisi kriminalisoida?

Koska väkivallan todistaminen on lapselle yhtä haitallista kuin sen kohteeksi joutuminen.