Väkivallan aiheuttama kriisireaktio ja kriisin vaiheet

kriisireaktio & kriisin vaiheet 2

Kriisin kolme vaihetta

Kriisi voidaan jakaa löyhästi kolmeen vaiheeseen: shokkivaihe käsittää ensimmäiset hetket tai päivät, reaktiovaihe kestää shokkivaiheen jälkeisistä päivistä muutamaan viikkoon, ja käsittelyvaihe kattaa reaktiovaiheen jälkeiset kuukaudet.

Kussakin vaiheessa on omat tyypilliset piirteensä. Yleisesti ajatellaan, että vaiheet etenevät pääsääntöisesti tässä järjestyksessä, mutta eri vaiheiden reaktiot voivat usein kulkea rinnakkain tai vaihdellen. Reagoiminen kriisiin on tervettä ja osa järkyttävän kokemuksen työstämisen prosessia.

Shokkivaiheen reaktioita

Epätodellisuuden tuntu ja vaikeus ymmärtää tapahtunutta
Keholliset reaktiot (esim. päänsärky, pahoinvointi, hikoilu, tärinä, vatsaoireet, lihaskivut) tai turta olo
Voimakkaat tunnereaktiot (esim. itku, nauru, pelko) ja syyllisyyden tunteet, itsesyytökset tai syyllisten etsiminen
Univaikeudet, ruokahalun heikkeneminen
Takaumat eli flashbackit tapahtuneesta (koet tapahtumat mielessäsi uudestaan)
Pelko hulluksi tulemisesta tai yksin jäämisestä
Itsetuhoiset ajatukset (erityisesti passiiviset)

Reaktiovaiheen reaktioita

Takaumat eli flashbackit (koet tapahtumat mielessäsi uudestaan)
Levoton ja rauhaton olo, ahdistunut, masentunut tai apaattinen olo
Tunteiden säätelyn vaikeus (esim. epätavallinen ärtyisyys)
Muistiongelmat, keskittymisvaikeudet, uniongelmat
Itsetuhoiset ajatukset (erityisesti passiiviset)

Kuinka autat itseäsi?

Hakeudu turvallisten läheisten seuraan, pyydä joku luoksesi.
Puhu mahdollisista peloista jollekulle. Se yleensä auttaa realisoimaan pelkoja.
Pyydä käytännön apua läheisiltäsi (esim. ruuanlaittoon, siivoamiseen, kaupassakäyntiin), mikäli olet itse liian kuormittunut.
Lepää. Jos nukkuminen on vaikeaa, lepää päivällä. Lyhyetkin torkut auttavat. Myös mielekäs tekeminen on lepoa psyykeelle.
Syö ja juo. Tämä antaa kehollesi energiaa ja rauhoittaa hermoston toimintaa. Mikäli ruokahalu on heikko, juo esim. mehua, jugurttijuomaa tai muuta helposti nieltävää.
Tee mukavia asioita. Katso hömppäohjelmia, lue kirjaa, maalaa, tapaa ystäviä, syö hyvää ruokaa.
Ulkoile jaksamisen mukaan. Ulkoilu ja kevyt kävelyliikunta ovat hyvinvoinnin lähteitä kriisissäkin. Pyri käymään hetki ulkona päivittäin. Erityisesti luontoon pääsemisellä on positiivisia vaikutuksia oloon.

Reaktioiden pitkittyminen: milloin tarvitset apua?

Koska kriisiprosessi on jokaisen kohdalla ja jokaisessa tilanteessa hyvin yksilöllinen, on vaikeaa määrittää selkeää kohtaa, jolloin reaktiot pitkittyvät epänormaalilla tavalla. Tärkeää on seurata, millainen oma vointi on kokonaisuudessaan.

Mikäli kriisiin liittyvä oireilu ei lainkaan lievity tai pahenee ensimmäisten viikkojen jälkeen, tai koet olosi muutoin liian kuormittuneeksi, on hyvä hakea apua esimerkiksi terveyskeskuksesta. Traumaattiseen kriisiin liittyy aina mahdollisuus siitä, että ihmiselle kehittyy post-traumaattinen stressihäiriö PTSD, johon on olemassa tehokkaita hoitokeinoja.

Lähisuhdeväkivaltaan kannattaa aina hakea apua. Vakavalle väkivallalle altistumisen tyypillinen seuraus on post-traumaattinen stressioireyhtymä (PTSD).