Väkivallan yhteiskunnalliset seuraukset

Väkivallan hinta yksilölle ja yhteiskunnalle on kova

Suomi ei ole maailman onnellisin maa. Olemme EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Väkivallan aiheuttamat psyykkiset, fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset yksilöille ja yhteisöille ovat huomattavia. Naisiin kohdistuva väkivalta, häirintä tai hiljentäminen eivät kuulu hyvinvoivaan demokratiaan.

Lue myös: Väkivallan psyykkiset ja fyysiset seuraukset

Joka kolmas nainen

Suomessa joka kolmas (33,7 %) nainen on kokenut parisuhteessa fyysistä väkivaltaa, fyysisen väkivallan uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa. Henkistä väkivaltaa parisuhteessa on kokenut yli puolet.

Joka kuudes nainen Suomessa tulee elämänsä aikana raiskatuksi. Joka neljäs kokee väkivaltaa verkossa. Yksi kymmenestä joutuu nykyisen tai entisen kumppaninsa vainoamaksi. Naiset kokevat miehiä useammin sekä vakavaa että toistuvaa väkivaltaa.

2010-luvulla Suomessa on kuollut joka vuosi keskimäärin 15 naista nykyisen tai entisen kumppanin surmaamana.

Mitä väkivalta maksaa yhteiskunnalle?

Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa merkittäviä kustannuksia terveydenhuollon, oikeusjärjestelmän ja sosiaalipalveluiden kautta. Väkivaltaa kokeneiden kustannukset erilaisissa palveluissa ovat muuta väestöä selvästi korkeampia.

Naisten kokeman fyysisen väkivallan aiheuttamat suorat terveydenhuollon lisäkustannukset ovat 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Parisuhdeväkivaltaa kokeneilla kustannukset ovat sosiaalipalveluissa 60–90 prosenttia ja oikeuspalveluissa (mukaan lukien poliisi) 70 prosenttia korkeammat suhteessa niihin, jotka eivät ole kokeneet parisuhdeväkivaltaa.

Tutkimusten mukaan lapsuudessa koettu väkivalta näkyy 50 prosenttia korkeampina sosiaali- ja oikeuspalveluiden kustannuksina aikuisuudessa.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy vähentäisi sekä kokijoiden terveyshaittoja että hoito- ja palvelujärjestelmille aiheutuvia kustannuksia.

Väkivalta on uhka demokratialle

Väkivalta ei ole rikos vain yksittäistä naista kohtaan. Se vie pohjaa tasa-arvon kehitykseltä ja koko yhteiskunnan demokratialta. Väkivallan hinta yksilölle ja yhteiskunnalle on äärimmäisen kova. Pahimmillaan väkivalta ja väkivallan pelko estävät naisia ja tyttöjä osallistumasta täysivaltaisesti yhteiskunnan toimintaan. Usein väkivalta kaventaa sitä kokeneen elintilaa monin eri tavoin.

On tärkeää ymmärtää, että naisiin kohdistuva väkivalta on sukupuolistunut ilmiö, jonka taustalla on syvään juurtunutta sukupuolten epätasa-arvoa.

Tasa-arvo- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat tehneet vuosia töitä muuttaakseen niitä asenteita, rakenteita ja kulttuuria, jotka sallivat naisiin kohdistuvan väkivallan. Siitä huolimatta väkivalta ei ole vähentynyt merkittävästi. Esimerkiksi naisiin kohdistuva digitaalinen väkivalta jää vakavissakin tapauksissa usein tunnistamatta väkivallaksi ja rikokseksi.

Yhteiskunnan tehtävä on suojella naisia ja tyttöjä väkivallalta. Myös verkko- ja somealustoilla on suuri vastuu, jota ne eivät tällä hetkellä kanna.

Naisiin kohdistuva väkivalta on ymmärrettävä ilmiönä ja rakenteellisena ongelmana, jotta sitä voidaan ehkäistä nykyistä paremmin. Väkivallan ehkäisyyn tarvitaan myös riittävästi resursseja sekä lainsäädännöllisiä uudistuksia.