Yhteishuoltajuus voi jatkaa väkivallan kierrettä
Jos parisuhteen aikana on esiintynyt väkivaltaa ja kontrolloivaa käyttäytymistä, on todennäköistä, että niitä esiintyy myös eron jälkeen.
Ero on kriisin paikka myös väkivallan tekijälle, joka on tottunut turvautumaan väkivaltaan parisuhteessaan. Usein väkivaltainen kumppani haluaa säilyttää valta-asemansa ja kontrollin ihmissuhteesta myös eron jälkeen.
Ero voikin olla väkivaltaisen suhteen vaarallisin hetki. Monissa väkivaltaisissa parisuhteissa väkivalta jatkuu eron jälkeen esimerkiksi vainona.
Väkivaltainen ex-kumppani voi käyttää lapsia väkivallan ja vainoamisen välineenä.
Väkivaltaisesta suhteesta toipuminen ja hyvän elämän rakentaminen suhteen jälkeen voivat hidastua, jos väkivalta jatkuu. Siksi avun hakeminen omaan tilanteeseen on erittäin tärkeää.
Lue myös: Vainoaminen vaikuttaa kokijan elämään kokonaisvaltaisesti
Millaista väkivaltaa yhteishuoltajuuteen voi liittyä?
Ex-kumppani voi esimerkiksi:
- Käyttäytyä impulsiivisesti ja ennakoimattomasti, tarkoituksena aiheuttaa hämmennystä, kaaosta, epävarmuutta tai turvattomuutta.
- Haukkua ja nimitellä toistuvasti tai käyttäytyä ahdistavasti ja pelottavasti, esimerkiksi uhkailemalla, seuraamalla, pommittamalla viesteillä ja soitoilla.
- Valehdella toistuvasti, vääristelemällä tosiasioita, tapahtumia, puheita ja tekoja tahallisesti ja yrittämällä systemaattisesti etäännyttää lasta toisesta vanhemmasta.
- Hän voi mustamaalata toista vanhempaa lapsille, lähipiirille tai julkisesti.
- Aloittaa ja ylläpitää tahallaan huoltajuuskiistoja tai vaikeuttaa ja pitkittää niitä.
- Tehdä perättömiä lastensuojeluilmoituksia.
- Aiheuttaa taloudellisia ongelmia tai huolia.
Väkivallan tekijän tavoitteena on usein tahallisesti hankaloittaa entisen kumppaninsa elämää kaikin mahdollisin keinoin. Tarkoituksena on aiheuttaa toistuvasti pelkoa, epävarmuutta, huolta ja ahdistusta.
Lue lisää: Eron jälkeinen väkivalta
Yhteishuoltajuus vaatii rajoja ja voimavaroja
Kun väkivalta jatkuu yhteishuoltajuuden kautta, tarvitaan sekä rajoja että voimavaroja, joiden avulla voi selvitä kuormittavasta elämäntilanteesta.
Rajojen asettaminen on erityisen merkittävää väkivallasta toipuville: ajan, huomion ja energian antamista väkivaltaiselle ex-kumppanille kannattaa yhteishuoltajuudesta huolimatta rajata ja rajoittaa mahdollisimman paljon.
Muista huolehtia turvallisuudestasi, pitää kirjaa kaikista yhteydenotoista ja häirinnästä, ja hakea tukea ammattilaisilta rajojen asettamiseen.
Lue myös: Näin haet lähestymiskieltoa
Voimavaroja vertaistuesta
Voimavaroja voivat tuoda esimerkiksi turvalliset ihmissuhteet, mielekäs tekeminen, riittävä uni ja rentoutuminen, liikunta sekä erilaiset elämykset. Myös itsemyötätunto on tärkeä voimavara.
Naisten Linja järjestää vuosittain vertaistukiryhmiä naisille, joilla on yhteishuoltajuus väkivaltaisen ex-kumppanin kanssa. Lue lisää ryhmästä.
Tukea voi hakea myös oman hyvinvointialueen lapsiperhepalveluista ja aikuissosiaalityöstä sekä Ensi- ja turvakotien liiton järjestöjen kautta. Apua eron jälkeiseen väkivaltaan ja vainoon tarjoaa erityisesti Tukikeskus Varjo.
Aiheeseen liittyvää sisältöä
Tukea ja neuvontaa
Oletko huolissasi omasta tai läheisesi tilanteesta? Ethän jää yksin. Olemme täällä sinua varten.