Yhteishuoltajuus voi jatkaa väkivallan kierrettä
Jos parisuhteen aikana on esiintynyt väkivaltaa ja kontrolloivaa käyttäytymistä, on todennäköistä, että niitä esiintyy myös eron jälkeen.
Ero on kriisin paikka myös väkivallan tekijälle, joka on tottunut turvautumaan väkivaltaan parisuhteessaan. Usein väkivaltainen kumppani haluaa säilyttää valta-asemansa ja kontrollin ihmissuhteesta myös eron jälkeen.
Ero voikin olla väkivaltaisen suhteen vaarallisin hetki. Monissa väkivaltaisissa parisuhteissa väkivalta jatkuu eron jälkeen esimerkiksi vainona.
Väkivaltainen ex-kumppani voi käyttää lapsia väkivallan ja vainoamisen välineenä.
Väkivaltaisesta suhteesta toipuminen ja hyvän elämän rakentaminen suhteen jälkeen voivat hidastua, jos väkivalta jatkuu. Siksi avun hakeminen omaan tilanteeseen on erittäin tärkeää.
Lue myös: Vainoaminen vaikuttaa kokijan elämään kokonaisvaltaisesti
Millaista väkivaltaa yhteishuoltajuuteen voi liittyä?
Ex-kumppani voi esimerkiksi:
- Käyttäytyä impulsiivisesti ja ennakoimattomasti, tarkoituksena aiheuttaa hämmennystä, kaaosta, epävarmuutta tai turvattomuutta.
- Haukkua ja nimitellä toistuvasti tai käyttäytyä ahdistavasti ja pelottavasti, esimerkiksi uhkailemalla, seuraamalla, pommittamalla viesteillä ja soitoilla.
- Valehdella toistuvasti, vääristelemällä tosiasioita, tapahtumia, puheita ja tekoja tahallisesti ja yrittämällä systemaattisesti etäännyttää lasta toisesta vanhemmasta.
- Hän voi mustamaalata toista vanhempaa lapsille, lähipiirille tai julkisesti.
- Aloittaa ja ylläpitää tahallaan huoltajuuskiistoja tai vaikeuttaa ja pitkittää niitä.
- Tehdä perättömiä lastensuojeluilmoituksia.
- Aiheuttaa taloudellisia ongelmia tai huolia.
Väkivallan tekijän tavoitteena on usein tahallisesti hankaloittaa entisen kumppaninsa elämää kaikin mahdollisin keinoin. Tarkoituksena on aiheuttaa toistuvasti pelkoa, epävarmuutta, huolta ja ahdistusta.
Lue lisää: Eron jälkeinen väkivalta
Yhteishuoltajuus vaatii rajoja ja voimavaroja
Kun väkivalta jatkuu yhteishuoltajuuden kautta, tarvitaan sekä rajoja että voimavaroja, joiden avulla voi selvitä kuormittavasta elämäntilanteesta.
Rajojen asettaminen on erityisen merkittävää väkivallasta toipuville: ajan, huomion ja energian antamista väkivaltaiselle ex-kumppanille kannattaa yhteishuoltajuudesta huolimatta rajata ja rajoittaa mahdollisimman paljon.
Muista huolehtia turvallisuudestasi, pitää kirjaa kaikista yhteydenotoista ja häirinnästä, ja hakea tukea ammattilaisilta rajojen asettamiseen.
Lue myös: Näin haet lähestymiskieltoa
Voimavaroja vertaistuesta
Voimavaroja voivat tuoda esimerkiksi turvalliset ihmissuhteet, mielekäs tekeminen, riittävä uni ja rentoutuminen, liikunta sekä erilaiset elämykset. Myös itsemyötätunto on tärkeä voimavara.
Naisten Linja järjestää vuosittain vertaistukiryhmiä naisille, joilla on yhteishuoltajuus väkivaltaisen ex-kumppanin kanssa. Lue lisää ryhmästä.
Tukea voi hakea myös oman hyvinvointialueen lapsiperhepalveluista ja aikuissosiaalityöstä sekä Ensi- ja turvakotien liiton järjestöjen kautta. Apua eron jälkeiseen väkivaltaan ja vainoon tarjoaa erityisesti Tukikeskus Varjo.
Usein kysyttyä yhteishuoltajuudesta väkivaltaisen ex-kumppanin kanssa
Millä tavoin lapset voivat joutua väkivallan välineiksi eron jälkeen?
Väkivaltainen ex-kumppani voi pyytää lapsia välittämään viestejä, tarkkailemaan vanhempaa tai kertomaan tämän tekemisistä. Hän voi myös mustamaalata toista vanhempaa lapsille, käyttää lapsia tekosyynä toistuviin yhteydenottoihin tai hyödyntää heidän älylaitteitaan seurantaan.
Millaisia ongelmia yhteishuoltajuus voi aiheuttaa erossa?
Yhteishuoltajuus voi tarkoittaa jatkuvaa häirintää, kuten valehtelua, mustamaalaamista, perättömiä lastensuojeluilmoituksia, tahallisesti pitkittyviä oikeusriitoja tai lasten käyttämistä välineinä. Tarkoitus on usein ylläpitää epävarmuutta ja pelkoa.
Miten voin suojautua väkivaltaiselta ex-kumppanilta yhteishuoltajuuden aikana?
On tärkeää asettaa rajat ja pitää niistä kiinni. Pidä kirjaa kaikista yhteydenotoista ja hae tarvittaessa viranomaisten apua. Turvasuunnitelma ja oikeudelliset toimet, kuten lähestymiskielto, voivat vahvistaa turvallisuuttasi.
Mistä saan apua, jos väkivalta jatkuu yhteishuoltajuudessa?
Voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä palveluihimme. Tukea saa myös Tukikeskus Varjosta, Rikosuhripäivystyksestä sekä oman hyvinvointialueen sosiaali- ja lapsiperhepalveluista. Myös turvakotiin voi hakeutua, vaikka et enää asuisi tekijän kanssa.
Aiheeseen liittyvää sisältöä
Tukea ja neuvontaa
Oletko huolissasi omasta tai läheisesi tilanteesta? Ethän jää yksin. Olemme täällä sinua varten.