Väkivallalla on seurauksia yksilölle ja yhteiskunnalle
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa valtavan suuri ihmisoikeusongelma. Sen hinta yksilölle ja yhteiskunnalle on äärimmäisen kova. 2010-luvulla Suomessa on kuollut joka vuosi keskimäärin 15 naista nykyisen tai entisen kumppanin surmaamana. Väkivallan aiheuttamat psyykkiset, fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset yksilöille ja yhteisöille ovat huomattavia. Naisiin kohdistuva väkivalta, häirintä tai hiljentäminen eivät kuulu hyvinvoivaan demokratiaan.
Väkivalta on vallankäyttöä, jonka avulla väkivaltaa käyttävä osapuoli pyrkii hallitsemaan ja kontrolloimaan toista. Väkivallalla ei tarkoiteta ainoastaan fyysistä väkivaltaa, vaan naisiin kohdistuvassa väkivallassa on perimmältään kysymys pakottavasta kontrollista – pakonomaisesta tarpeesta hallita toista ihmistä.
Väkivalta jättää aina jäljen
Väkivallan seuraukset ovat yksilöllisiä. Väkivalta vaikuttaa monitasoisesti kokijan hyvinvointiin, vaikka siitä ei jäisi fyysisiä jälkiä tai vammoja. Keho voi reagoida väkivaltaan ruumiillisesti, vaikka väkivalta ei olisi ollut fyysistä. Usein väkivallan seuraukset ovat verrattavissa pitkäkestoisen stressin seurauksiin. Esimerkiksi toistuvat säryt, vatsavaivat, jäsenten puutuminen, sydämentykytys ja huimaus ovat yhdistetty väkivallan kokemuksiin.
Lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä raaistua ajan myötä. Mitä pidempään väkivalta jatkuu, sitä vakavampia seuraukset ovat myös kokijalle. Väkivalta ei lakkaa vahingoittamasta, vaikka se olisi jokapäiväistä. Eläminen väkivaltaisesti käyttäytyvän ihmisen kanssa on henkeä vaarantavaa ja kuormittaa sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Toistuvaa väkivaltaa kokeva löytää erilaisia keinoja selvitä tilanteessa, mutta mieli ei totu siihen.
Yksittäinenkin vakava tapahtuma voi aiheuttaa pitkäkestoisia seurauksia eli trauman. Vakavalle väkivallalle altistumisen tyypillinen seuraus on post-traumaattinen stressioireyhtymä (PTSD) ja dissosiaatiohäiriöt.
Väkivallan aiheuttamia psyykkisia reaktioita voivat olla...
- surun, syyllisyyden ja häpeän tunteet
- masennus, ahdistuneisuus tai paniikki
- vihan ja raivon tunteet
- pelkotilat
- hallinnan tunteen menetys
- eristäytyminen
- avuttomuuden tai toivottomuuden tunteet
- painajaiset ja takaumat
- voimakkaat mielialanvaihtelut
- jatkuva stressitila
- itsetuhoiset ajatukset
Väkivallan kokemukset on yhdistetty myös seuraaviin:
- erilaiset krooniset kivut
- ruoansulatuskanavan ongelmat
- monenlaiset psykosomaattiset oireet
- sydänkohtaukset
- univaikeudet tai uupumus
- syömishäiriöt tai ruokahalun voimakas muutos
- sydämentykytykset, hikoilu ja vapina
- rintakipu
- huimaus, päänsärky ja migreeni
- selkä- ja niskakivut
- haitalliset selviytymiskeinot, kuten päihteidenkäyttö ja itsetuhoisuus
Väkivallan aiheuttamia kognitiivisia seurauksia voivat olla...
- muistihäiriöt
- epätodellisuuden tunne
- vaikeus hahmottaa aikaa
- keskittymisen ja päätöksenteon haasteet
- omien rajojen tunnistamisen haasteet
Lisäksi väkivalta vaurioittaa seksuaalisuuden alueella. Kokija ei välttämättä enää uskalla luottaa ihmisiin, ilmaista omaa seksuaalisuuttaan tai pelkää uuden intiimin suhteen muodostamista. Haaveet perheenperustamisesta voivat myös jäädä.
Väkivalta vaikuttaa yksilön koko omanarvontunteeseen ja perusluottamukseen. Jos joku kohtelee ihmistä siten, että hänen itsemääräämisoikeudella tai tunteilla ei ole arvoa tai väliä, saattaa hän itsekin alkaa pitää itseään arvottomana.
Mieli pyrkii suojautumaan traumalta
Trauma syntyy, kun ihminen kokee ylitsepääsemättömän tapahtuman tai elää turvattomassa tai väkivaltaisessa ympäristössä niin, että mielen kestokyky ylittyy. Traumalla on piiloutuva luonne, eikä sen vaikutukset välttämättä näy ulospäin. Arki saattaa sujua, mutta ihminen kokee silti ulkopuolisuuden tunnetta ja oman mielen kaaosta. Mieli pyrkii kaikin keinoin suojautumaan, että traumaattiset kokemukset eivät nousisi pintaan.
Jakautumisesta eli dissosiaatiosta puhutaan silloin, kun mieli ikään kuin jakautuu kahtia. Toinen puoli kantaa tunnepuolella piilotettua traumamuistoa, kun taas toinen puoli pyrkii elämään normaalia perusarkea ja hautaamaan trauman taka-alalle. Trauma jää ikään kuin eri persoonan kannettavaksi. Dissosiaatio on psyyken puolustuskeino ja se mahdollistaa, että kokija pystyy jatkamaan elämää kohtuuttoman raskaista kokemuksista huolimatta. (Disso ry & MTKL)
Trauma oireilee monin eri tavoin: keskittymiskyvyttömyytenä, hajamielisyytenä, muistikatkoina, riippuvuuksina, paniikkina, syömishäiriönä, kipuina, epäluottamuksena, aistiharhoina ja uupumuksena. Ei olekaan yllättävää, että oirekuvausten perusteella traumatisoituneen on mahdollista saada terveydenhuollosta hyvin erilaisia diagnooseja.
Trauma voi palautua äkisti mieleen jossain tietyssä tilanteessa. Puhutaan triggereistä eli traumalaukaisijoista, takautumista. Joskus lapsuuden ajan trauma saattaa nousta esiin vasta aikuisiällä. Traumat eivät poistu itsestään, mutta niihin voi saada apua. Järkyttävistä kokemuksistasi huolimatta ihminen voi rakentaa elämän perustukset ja luottamuksen uudelleen. Siihen tarvitaan kuitenkin aikaa ja usein ammattilaisen apua.
Väkivallan vaikutukset lapsiin
Jo pienet lapset pystyvät herkästi aistimaan väkivallan aiheuttaman ilmapiirin tunnetasolla, vaikka he eivät ymmärtäisi väkivaltaa tietoisesti. Vaikka väkivalta ei suoraan kohdistuisi lapsiin, se vahingoittaa heitä ja heidän perusturvallisuuden tunnettaan. Lapset voivat joutua todistamaan väkivaltatilanteita myös ilman, että vanhemmat tietävät.
Lapset ovat haavoittuvaisessa asemassa, sillä heillä on vain vähän voimavaroja ja työkaluja käsitellä näkemäänsä ja kokemaansa. Lapsuuden traumaattiset muistot eivät välttämättä unohdu aikuisuudessakaan. Joissain tapauksissa lapsia käytetään myös väkivallan välineinä, esimerkiksi tiedonlähteenä vainon yhteydessä tai henkisen väkivallan välineenä aiheuttamaan huolta ja pelkoa.
Lapset oppivat käyttäytymään varoen ja ärsyttämättä. Monet yrittävät kaikin tavoin suojella väkivallan kokijaa ja ottavat liikaa vastuuta kantaakseen liian nuorina. He saavat toistuvasti kuulla kuinka väkivallan tekijä alistaa ja nöyryyttää kokijaa. Lapset tuntevat herkästi voimattomuutta ja riittämättömyyttä. He voivat myös tuntea syyllisyyttä siitä, että kaikesta huolimatta rakastavat väkivallan tekijää.
Tutkimusten mukaan lapset kärsivät samanlaisista väkivallan seurauksista kuin väkivallan kohteeksi joutuva. Heillä voi esiintyä kipuja, kuten vatsa- ja pääkipuja, sekä ilmetä oppimisvaikeuksia, käyttäytymishäiriöitä, masennusta ja aggressiivisuutta.
Lähteet ja luettavaksi
Physical and mental health effects of intimate partner violence for men and women https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0749379702005147
Health consequences of intimate partner violence https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0140673602083368
Violence against women and mental health https://www.psychiatry.org/psychiatrists/cultural-competency/education/intimate-partner-viole nce
Intimate Partner Violence https://www.psychiatry.org/psychiatrists/cultural-competency/education/intimate-partner-violence
Trauma ja dissosiaatio-oireet Disso ry: https://www.disso.fi/wp-content/uploads/2020/05/Trauma-ja-dissosiaatio-oireet_03-2020.pdf MTKL Mielenterveyden keskusliitto: https://www.mtkl.fi/mika-askarruttaa/yleisia-mielenterveyden-hairioita/dissosiaatiohairio/