Naisten puolella.
Väkivaltaa vastaan.

Seksuaalinen väkivalta

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus päättää miten, milloin ja kenen kanssa haluaa olla seksuaalisessa kanssakäymisessä. Se on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille sukupuoleen, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin seikkoihin katsomatta.

Seksuaalisessa väkivallassa on kyse seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta. Seksuaaliseksi väkivallaksi määritellään sekä fyysinen väkivallanteko, kuten raiskaus tai seksuaalisiin tekoihin pakottaminen, että seksuaalinen häirintä, jota voi olla esimerkiksi nimittely, ei-toivottu koskettelu ja huomio, netissä tapahtuva häirintä ja seksistinen vihapuhe.

Jokaisella on oikeus vapaasti määrätä seksuaalisuudestaan sekä määrittää itse oman koskemattomuutensa rajat, joita muiden tulee kunnioittaa. Seksi ja seksuaalinen kanssakäyminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja osapuolien suostumuksellisuuteen. Seksuaalisessa väkivallassa tekijä tai tekijät eivät kunnioita kokijan oikeutta omaan seksuaalisuuteen. Mikäli suostumus seksuaaliseen kanssakäymiseen puuttuu, kyseessä on väkivallanteko. Jos suostumus on saatu uhkailemalla tai painostamalla, on sekin väkivaltaa. Väkivalta on vallan väärinkäyttöä ja se aiheuttaa kokijassa pelkoa.

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus ei riipu tilanteesta

On tärkeää muistaa, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus ei vähene humalassa tai vaikka pukeutumalla paljastaviin vaatteisiin. Jokaisella on oikeus ilmaista sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiä pelkäämättä häirintää tai väkivaltaa. Myöskään se, että on aikaisemmin harrastanut seksiä tekijän kanssa, ei anna lupaa painostukseen tai väkivaltaan. Vastuu väkivallasta on aina yksin tekijällä.

Seksuaalisuutta loukatessa loukataan kokijan koko ihmisyyttä ja minäkuvaa. Kokemukset aiheuttavat syyllisyyttä ja häpeää. Kokija saattaa myös helposti syyttää itseään. Apua ei välttämättä uskalleta heti hakea ja läheisille voi olla hankala kertoa tapahtumista. Seksuaalinen väkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat määritelty Suomen laissa rikoksiksi.

Seksi ilman suostumusta on raiskaus

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on yksi seksuaalioikeuksista, jotka koskevat meitä kaikkia. Siihen liittyy vahvasti suostumus: jokaisella on lupa kieltäytyä teoista, joihin ei halua osallistua. Seksuaalisiin tekoihin tarvitaan aina suostumus.

Raiskaus on teko, jossa uhri ei ole antanut suostumusta sukupuoliyhteyteen. Seksuaalirikoslainsäädäntö muuttui vuoden 2023 alussa. Tärkein muutos koskee juuri suostumusta. Aiemmin raiskauksen määrittelyssä painottui se, oliko teossa käytetty väkivaltaa tai uhkausta tai oliko uhri ollut erityisessä heikkoudentilassa. Uudessa laissa on keskeistä rikoksen uhrin oma tahto. Raiskaus on sukupuoliyhteys sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti.

Suostumus liittyy sekä oikeuksiin että velvollisuuksiin. Paitsi että meillä on oikeus kieltäytyä seksuaalisista teoista, meillä on myös velvollisuus pyytää toisen osapuolen suostumusta ja kunnioittaa hänen itsemääräämisoikeuttaan.

Lue lisää seksuaalirikoslainsäädännöstä täältä.

Seksuaalinen väkivalta parisuhteessa

Tutkimuksen mukaan nykyisen ja/tai entisen kumppanin tekemää fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa on 15-vuotiaana tai sitä vanhempana kokenut peräti 30 prosenttia suomalaisista naisista. Seksuaalista väkivaltaa partnerin tekemänä 15 ikävuoden jälkeen on kokenut 11 prosenttia suomalaisnaisista, kun EU:n keskiarvo on 7 prosenttia.

Parisuhteessa koettua seksuaalinen väkivalta on monimuotoista ja sitä voi olla vaikea tunnistaa. Moni ajattelee seksin ja seksuaalisten tekojen kuuluvan automaattisesti parisuhteeseen, vaikka toinen ei olisi halukas. Myös parisuhteessa seksuaalisten tekojen tulee aina olla suostumuksellista ja jokaisella on oikeus kieltäytyä seksistä missä tahansa vaiheessa. Suuteleminen, halailu ja hyväily eivät ole automaattisesti lupauksia seksistä.

Intiimeistä kokemuksista puhuminen sukulaisten tai ystävien kanssa ei välttämättä tunnu luontevalta. Saatetaan kokea, että intiimit asiat ovat parisuhteen yksityisiä asioita ja kokija voi tuntea valtavasti häpeää tapahtumista. Jos ikävistä kokemuksista jätetään puhumatta, voi seksuaalinen väkivalta jäädä tunnistamatta ja avun hakeminen vaikeutua. Kumppanin tekemää seksuaalinen väkivaltaa voi olla vaikea myöntää myös siksi, että henkilöön ja suhteeseen liittyy myös positiivisia ajatuksia.

Seksuaalinen väkivalta muuttaa minäkuvaa. Ristiriita syntyy siitä, kun ihminen, johon luottaa kaikista eniten ja keneltä toivoo turvaa ja huolenpitoa, rikkoo haavoittavalla käytöksellä jatkuvasti kehon rajoja.

Lue myös: Millainen on tasavertainen parisuhde?

Seksuaalinen häirintä

Seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella ovat tasa-arvolain tarkoittamaa syrjintää. Häirintää voi tapahtua ympäristöstä riippumatta, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Lue lisää teknologiasta ja seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta täältä.

Tasa-arvobarometrin 2017 mukaan erityisesti naiset kokevat seksuaalista häirintää ja epäasiallista kohtelua. Naisista 38 prosenttia ja miehistä 17 prosenttia oli kokenut seksuaalista häirintää edellisen kahden vuoden aikana. Nuoret naiset kohtasivat seksuaalista häirintää useammin kuin muut: yli puolet alle 35-vuotiaista naisista oli kokenut häirintää. Naiset kokivat seksuaalista häirintää pääasiassa miesten taholta, miehet puolestaan sekä naisten että miesten taholta.

Tasa-arvobarometrin aineistosta tehdyn tilastollisen analyysin perusteella naissukupuoli, nuori ikä, vähemmistöön kuuluminen ja pienituloisuus lisäsivät merkittävällä tavalla häirinnän kasautumisen riskiä. Nuori ikä on etenkin naisille merkittävä seksuaalisen häirinnän riskitekijä.

Yleisimpiä naisten kokemia seksuaalisen häirinnän muotoja ovat kaksimieliset vitsit ja härskit puheet, asiattomat vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuvat huomautukset, fyysinen lähentely ja seksin ehdottaminen epäasiallisessa yhteydessä.

Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9. -luokkalaisista tytöistä kolmannes ja pojista lähes joka kymmenes oli kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana. Kokemukset olivat muita yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla nuorilla, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla sekä toimintarajoitteisilla. Erillisen sateenkaarinuorten hyvinvointia kartoittaneen tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia transnuorista oli kokenut jonkinlaista häirintää.

Myös seksistinen vihapuhe on häirintää ja se on myös rikos. Seksistinen vihapuhe on loukkaavaa puhetta tai ilmaisua, joka levittää, lietsoo tai oikeuttaa vihaa sukupuolen perusteella. Se kumpuaa yhteiskunnan valtarakenteista ja tuottaa epätasa-arvoa sukupuolien välille. Seksistinen vihapuhe kohdistuu pääasiassa tyttöihin ja naisiin. Se rajoittaa kohteensa sananvapautta ja sen tarkoitus on nöyryyttää ja vähätellä toisen mielipiteitä ja taitoja sekä saada tämä tuntemaan pelkoa ja haavoittuvuutta.

Lue myös: Mitä digitaalinen väkivalta on?

Kuinka hakea apua

• Uhkaavassa tilanteessa tai väkivallan kohteeksi joutuessasi, koeta saada lähistöltä apua ja soita 112.
• Jos olet joutunut seksuaalisen väkivallan, raiskauksen uhriksi tai ahdistelun kohteeksi, voit ottaa yhteyttä Seri-tukikeskukseen. Seri-tukikeskus auttaa jokaista yli 16-vuotiasta seksuaalista väkivaltaa kohdannutta ja sinne pääsee ilman lähetettä. Seri-tukikeskuksia on Suomessa Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Porissa ja Oulussa.
• Seksuaalirikoksen uhrilla on oikeus oikeudenkäyntiavustajaan, jonka palkkion maksaa valtio.
• Jos tarvitset tukea ja neuvontaa, ota yhteyttä Naisten Linjaan.

Lähteet ja luettavaksi

Rikoslaki 39/1889, 20 Luku 24.7.1998/563 Seksuaalirikoksista https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L20

Suostumus 2018 -kansalaisaloite: http://suostumus2018.fi/

Tasa-arvobarometri 2017: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160920

THL: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/vakivallan-ehkaisy/seksuaalivakivalta

Video, Cup of Tea