Taloudellinen väkivalta

Taloudellinen väkivalta on yleistä ja tunnistetaan huonosti

Taloudellisen väkivallan tarkoituksena on heikentää kokijan oikeutta hallita talouttaan ja tehdä siihen liittyviä päätöksiä. Taloudellista väkivaltaa esiintyy kaikenlaisissa ihmisten välisissä suhteissa, perheissä ja parisuhteissa, sekä rikkaissa että köyhissä.

Koska taloudellista väkivaltaa on tutkittu vain vähän, sen yleisyyttä Suomessa on vaikea arvioida tarkasti. Taloudellinen väkivalta on kuitenkin yleinen ongelma, joka tunnistetaan melko huonosti. Naisten Linjan päivystykseen vuonna 2020 soitetuista puheluista noin joka kymmenes käsitteli taloudellista väkivaltaa. Termi on edelleen monelle tuntematon, eivätkä asiantuntijatkaan välttämättä hahmota, mitä kaikkea ilmiöön liittyy. Näin ollen asiaa ei myöskään osata ottaa puheeksi ammattilaisten tai viranomaisten taholta.

Lue lisää: Taloudellinen väkivalta tutuksi -hanke

Ongelman haastavuutta lisää se, että taloudelliset asiat koetaan usein hyvin yksityisinä. Siksi taloudellinen väkivaltakin pyritään usein pitämään mahdollisimman pitkään perheen sisäisenä asiana. Väkivaltaisessa suhteessa käy helposti niin, että tilanne normalisoituu ja väkivallan kokija alkaa ajatella, että on omalla toiminnallaan aiheuttanut ongelman.

Taloudellinen hyväksikäyttö parisuhteessa

Taloudellisessa väkivallassa on kyse vallan väärinkäytöstä ja toisen kontrolloimisesta. Pakottavan kontrollin (engl. coercive control) käsite viittaa niihin erilaisiin taktiikoihin, joita väkivaltainen ihminen käyttää alistaessaan toista osana väkivaltaisen käyttäytymisen kokonaisuutta. Pakottava kontrolli koostuu lukemattomista painostavista, alistavista ja kontrolloivista teoista, joiden avulla tekijä pyrkii taivuttamaan kokijan oman tahtonsa alle.

Naisten Linjan taloudellista väkivaltaa koskevissa yhteydenotoissa korostuu usein kaksoisstandardi: parisuhteessa toisen rahat ovat perheen yhteisiä, mutta toisen osapuolen rahat vain hänen omiaan. Sitä kautta voidaan päätyä tilanteeseen, jossa esimerkiksi perheen äiti ja lapsi sinnittelevät hyvinkin pienellä tulotasolla.

Lue myös: Kontrollointi parisuhteessa - tunnistatko hälytysmerkit?

Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna taloudellinen väkivalta liittyy osaksi naisiin kohdistuvaa, sukupuolittunutta väkivaltaa.

Taloudelliset syyt pysyä väkivaltaisessa suhteessa sekä mahdollisuudet tulla kontrolloiduksi rahan kautta liittyvät merkittävästi naisen taloudellisesti heikompaan asemaan yhteiskunnassa.

Naisten taloudellinen asema Suomessa on edelleen yleisesti heikompi kuin miesten ja siksi naiset ovat taloudellisesti haavoittuvammassa asemassa. Naisten ansiot ovat keskimäärin 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät, miehillä tulokehitys on voimakkaampaa ja miehet saavuttavat keskimäärin nuorempina ansiotulojen huipun kuin naiset. Naisilla tulokehitystä hidastavat esimerkiksi pidemmät perhevapaat.

Lue lisää: Rahakonfliktit ja taloudellinen väkivalta parisuhteessa

Taloudellinen väkivalta ja ikääntyneet

Ikääntyminen ei lopeta väkivaltaa, vaan saattaa joskus jopa altistaa sille. Väkivalta tapahtuu useimmiten ikäihmisen omassa kodissa, ja tekijä voi olla omainen, sukulainen, muu läheinen, hoivan antaja tai ikääntyneeseen nähden luottamuksellisessa asemassa oleva henkilö. Heikon fyysisen tai henkisen kunnon vuoksi ikääntynyt voi olla riippuvainen läheisten tai hoitohenkilökunnan antamasta avusta.

Väkivalta haavoittaa aina ja erityisesti silloin, kun tekijä on ihminen, johon pitäisi voida luottaa ja turvautua. Taloudellinen väkivalta voi olla ikääntyneen rahojen tai muun omaisuuden käyttämistä ilman lupaa, painostamista rahan antamiseen ja luottojen ottamiseen sekä omaisuuden myymistä tai hävittämistä ilman lupaa. Esimerkiksi läheiset saattavat käyttää ikääntyneen eläkkeen omiin menoihinsa, muuttaa hänen tahtoa testamenttiin ja virallisiin dokumentteihin, allekirjoittaa asiakirjoja hänen puolestaan sekä väärinkäyttää edunvalvojan asemaa.

Tunnista varoitusmerkit

Varoitusmerkkejä taloudellisesta väkivallasta antaa ikääntyneen käyttäytymisen muuttuminen: väkivalta voi aiheuttaa arkuutta, masennusta, itsetuhoisia ajatuksia ja puheita, takertumista ja jopa aggressiivisuutta.

Taloudellisessa väkivallassa tekijä loukkaa ikääntyneen kansalais- ja ihmisoikeuksia osallistua yhteiskuntaan ja määrätä omasta omaisuudestaan.

Oikeus taloudelliseen riippumattomuuteen

Jokaisella on oikeus päättää omasta rahankäytöstä ja omaisuudesta. Taloudellisessa väkivallassa kokijan usko omiin kykyihin tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä heikkenee hiljalleen.

Esimerkiksi ikääntynyt saattaa antaa oman taloutensa hoidon väkivaltaiselle huoltajalleen tämän uskoteltua, että ikääntynyt ei itse osaa maksaa sähköisiä laskuja ja pelotella maksuhäiriöillä.

Jatkuva kontrollointi ja taloudellinen hyväksikäyttö murentaa itsetuntoa ja minäkuvaa. Väkivaltaisesta ihmissuhteesta voi olla vaikea irrottautua, jos kokija tuntee, ettei pysty huolehtimaan itsenäisesti raha-asioistaan, tai jos varallisuus on väkivaltaisen puolison tai läheisen hallussa.

Lue myös: Millainen on tasavertainen parisuhde?

Oikeus taloudelliseen riippumattomuuteen

Jokaisella on oikeus päättää omasta rahankäytöstä ja omaisuudesta. Taloudellisessa väkivallassa kokijan usko omiin kykyihin tehdä perusteltuja taloudellisia päätöksiä heikkenee hiljalleen.

Esimerkiksi ikääntynyt saattaa antaa oman taloutensa hoidon väkivaltaiselle huoltajalleen tämän uskoteltua, että ikääntynyt ei itse osaa maksaa sähköisiä laskuja ja pelotella maksuhäiriöillä.

Jatkuva kontrollointi ja taloudellinen hyväksikäyttö murentaa itsetuntoa ja minäkuvaa. Väkivaltaisesta ihmissuhteesta voi olla vaikea irrottautua, jos kokija tuntee, ettei pysty huolehtimaan itsenäisesti raha-asioistaan, tai jos varallisuus on väkivaltaisen puolison tai läheisen hallussa.

Lue myös: Millainen on tasavertainen parisuhde?