Tunnista väkivalta

Mitä on seurusteluväkivalta?

Seurusteluväkivalta on valitettavan yleistä, ja siitä raportoivat ennemmän tytöt kuin pojat: puolet alle 20-vuotiaista seurustelevista nuorista on kokenut digitaalista väkivaltaa, 40 prosenttia henkistä väkivaltaa ja 16 prosenttia fyysistä väkivaltaa.

Tällä sivulla

    Päivitetty viimeksi 25.11.2024, 11:11

    Seurusteluväkivalta

    On tärkeää puhua seurusteluväkivallasta nuorten kanssa

    Seurusteluväkivallassa on samoja piirteitä kuin aikuisten parisuhdeväkivallassa, mutta se on luonteeltaan myös erilaista kuin aikuisten välinen parisuhdeväkivalta. Nuorilla ei vielä ole samanlaisia tunnetaitoja ja kognitiivisia taitoja kuin aikuisella.

    Ensimmäisissä seurustelusuhteissa harjoitellaan parisuhteessa olemista ja omien rajojen asettamista. Siksi parisuhteen rajat voivat nuorena olla epäselviä. Nuori voi olla epätietoitoinen tai epävarma siitä, millaiset asiat ovat seurustelusuhteessa ok ja millaiset eivät.

    Nuoruuden seurustelukokemuksilla on iso merkitys nuoren psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin nyt ja myöhemmin aikuisuudessa.

    Nuorena koetulla seurusteluväkivallalla voi olla vaikutuksia myös myöhempiin intiimisuhteisiin.

    Onkin tärkeää, että seurusteluväkivallasta puhutaan nuorten kanssa. Silloin nuoret oppivat tunnistamaan väkivaltaa omissa ja kaveripiirinsä parisuhteissa. Myös aikuisen on tärkeä ymmärtää, että nuortenkin suhteissa voi olla väkivaltaa.

    Millainen on hyvä seurustelusuhde?

    Hyvän seurustelusuhteen tunnistaa siitä, että siinä on hyvä olla. Suhteessa on oikeus omiin rajoihin, omaan aikaan ja yksityisyyteen. Kumppani ei esimerkiksi suutu tai loukkaannu siitä, jos joku päivä haluatkin viettää aikaa yksin, tai et vastaa hänen viesteihinsä heti.

    Hyvässä suhteessa sinulla on tilaa olla juuri sellainen kuin olet, ja sinulla on lupa olla omiakin menoja. Hyvässä suhteessa toiseen osapuoleen voi luottaa, eikä suhteessa tarvitse elätä tai jännittää kumppanin reaktioita, sanoja tai tekoja.

    Mikään mustasukkaisuuden tai muun ikävän tunteen tunteminen ei oikeuta kontrolloimaan, kiristämään tai määräilemään toista ihmistä.

    Jokainen meistä on vastuussa siitä, miten itse toimii ja käyttäytyy. Luottaminen kumppaniin on valinta, jonka jokainen voi itse tehdä. Tämä pätee ihan kaikissa ihmissuhteissa.

    Lue lisää: Millainen on tasavertainen parisuhde?

    Red flags eli mistä pitää huolestua

    • Sinulla on tunne, että seurustelusuhteessa ei ole hyvä olla.
    • Sinä joudut tekemään asioita, joita et oikeasti haluaisi.
    • Joudut jännittämään tai pelkäämään seurustelukumppanin reaktioita.
    • Joudut todistelemaan sitä, ettet ole tehnyt mitään väärää tai olemaan jatkuvasti pahoillasi.
    • Seurustelusuhteessa on sääntöjä, jotka eivät koske molempia osapuolia. Joudut esimerkiksi näyttämään viestejä puhelimestasi todisteeksi siitä, kenen kanssa olet jutellut.
    • Kumppani suuttuu, jos et toimi hänen haluamallaan tavalla, esimerkiksi jos et vastaa hänen lähettämäänsä viestiin tarpeeksi nopeasti.

    Jos yllä olevat esimerkit tai jokin muu tilanne mietityttää sinua, voit tulla juttelemaan kanssamme chatissa tai puhelimitse. Yhteydenotto Naisten Linjalle on anonyymiä, eikä se maksa mitään. Lue lisää Naisten Linjan palveluista klikkaamalla tästä.

    Jos huolesi tai kokemuksesi liittyy digitaaliseen väkivaltaan, otathan yhteyttä Naisten Linjan digitaalisen väkivallan palveluihin.

    Tiedä oikeutesi

    Sinulla on oikeus ja lupa määrittää omat rajasi ja pitää niistä kiinni. Sinulla on oikeus olla juuri sellainen kuin olet ilman, että sitä joutuu häpeämään.

    Sinulla on oikeus määrittää, minkälaista materiaalia haluat sinusta julkaistavan. Ei ole ok, että kaveri julkaisee sinusta kuvan ilman lupaasi. Sekään ei ole ok, että kaveri esimerkiksi näyttäisi sinusta nolon kuvan tai videon tutuilleen. On tärkeää muistaa, että kuvissa, videoissa tai muussa materiaalissa olevalta henkilöltä tulee aina kysyä lupa materiaalin julkaisemiseen tai levittämiseen. Jos ei saa tähän lupaa, täytyy sitä kunnioittaa.

    Suomessa on lain mukaan kaksi suojaikärajaa, ne ovat 16 ja 18 vuotta. Alle 16-vuotiaan kanssa ihan kaikenlaiset seksuaaliset teot ovat rikoksia. Alle 16-vuotias ei lain silmissä voi antaa pätevää suostumusta seksiin tai seksuaalisiin tekoihin. Suojaikäraja pätee myös esimerkiksi seksuaalissävytteiseen kuvamateriaaliin, sen hallussapitoon ja levittämiseen.

    18 vuoden suojaikäraja suojaa nuorta tai lasta perheensisäisiltä ja auktoriteetti- tai luottamussuhteessa tapahtuvilta seksuaalisilta teoilta. Auktoriteetti- tai luottamusasemassa voi olla esimerkiksi opettaja, valmentaja tai avustaja.

    Lue lisää: Mitä suojaikäraja tarkoittaa?

    Jokainen on teoistaan rikosoikeudellisessa vastuussa täytettyään 15 vuotta. Tämä tarkoittaa, että 15 vuotta täyttänyt on aikuisen tavoin vastuussa kantamaan seuraukset teoistaan, jos rikkoo lakia.

    Sinulla on myös oikeus saada apua ja tukea. Jos jokin huolettaa, mietityttää tai haluat jutella, voit olla yhteydessä Naisten Linjaan tai muuhun auttavaan tahoon. Mieltä painavista asioista voi myös jutella muun turvallisen aikuisen, esimerkiksi koulu- tai opiskeluterveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa. Tärkeintä on, ettei jää vaikeiden asioiden kanssa yksin.

    seurusteluväkivalta

    Mitä sexting, slut-shaming & victim blaming tarkoittavat?

    Sexting eli intiimien viestien tai kuvien lähettely kumppanin kanssa on nykypäivänä yleistä. Intiimien kuvien lähettämisessä ei ole mitään väärää, mutta kuvia ei saa missään nimessä levittää tai edes näyttää kolmansille osapuolille ilman lupaa. Jos tällaista materiaalia levittää toisesta ihmisestä ilman lupaa, se on rikos.

    Lue lisää: Sextingissä olennaista on luottamus

    Slut-shaming tarkoittaa tyypillisimmin naiseen kohdistuvaa häpäisyä seksuaalisuuden tai sen ilmaisemisen takia. Esimerkiksi pukeutuminen, meikkaaminen, flirttailu, laittautumistapa, tyyli tai jopa kiinnostus deittailuun tai seksiin voi johtaa slut-shamingiin eli esimerkiksi huoritteluun sekä muuhun haukkumiseen ja halventamiseen. Slut-shaming on toisen ihmisen tarkoituksellista häpäisemistä eli henkistä väkivaltaa.

    Victim-blaming on suomeksi käännettynä “uhrin syyllistämistä”. Joskus kuulee, että kiusatulle, väkivaltaa kokeneelle tai häirintää kohdanneen annetaan ymmärtää, että hänen kokemansa väkivalta olisi hänen oma vikansa. Väkivalta ei koskaan ole oikeutettua, eikä sen kokeminen ole koskaan “oma vika”. Väkivallasta vastuussa on ainoastaan väkivallan tekijä.

    Tukea ja neuvontaa

    Oletko huolissasi omasta tai läheisesi tilanteesta? Ethän jää yksin. Olemme täällä sinua varten.