Siirry sisältöön
Naisten Linja

Naisten puolella.
Väkivaltaa vastaan.

Rakenteellinen väkivalta

Rakenteellisella väkivallalla tarkoitetaan yhteiskunnallisia tai sosiaalisia rakenteita ja valtajärjestelmiä, sekä oletuksia ja toimintatapoja, jotka ylläpitävät epätasa-arvoa. Rakenteellinen väkivalta ei kohdistu suoraan yksittäisiin henkilöihin, mutta sen seurauksista kärsivät yksittäiset henkilöt tai ryhmät.

Rakenteellista väkivaltaa kokevat etenkin erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Tällaisia ovat esimerkiksi etniset ja uskonnolliset vähemmistöt, ihonväriltään valtaväestöstä poikkeavat, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä vammaiset ihmiset.

Rakenteellinen väkivalta voidaan jakaa institutionaaliseen ja yhteisölliseen väkivaltaan.

Institutionaaliseksi väkivallaksi kutsutaan rakenteellista väkivaltaa, joka syntyy yhteiskunnan instituutioissa, kuten lainsäädännössä tai oikeusjärjestelmässä, olevasta eriarvoisuudesta. Yksi esimerkki tällaisesta institutionaalisesta väkivallasta on translaki, joka vaatii mm. lisääntymiskyvyttömyyttä ja täysi-ikäisyyttä, jotta ihminen voi korjata juridisen sukupuolensa.

Yhteisöllistä väkivaltaa taas on rakenteellinen väkivalta, joka syntyy yksittäisten yhteisöjen sosiaalisten normien tai toimintatapojen eriarvoisuudesta. Yhteisölliselle väkivallalle on tyypillistä, että vastuu yksilöiden toiminnasta hälvenee yhteisön taakse. Yhteisöllinen väkivalta on helposti anonyymiä, ja väkivallan uhkaa voidaan kokea koko yhteisön taholta.

Rakenteellinen väkivalta on usein hienovaraista. Se näyttäytyy arjessa usein mikroaggressioiden kautta. Mikroaggressiot ovat tahallisia tai tahattomia kommentteja tai tekoja, jotka vahvistavat ja ylläpitävät syrjiviä rakenteita ja ennakkoluuloja. Esimerkiksi kehumalla, miten hyvin ei-valkoinen henkilö puhuu suomea, kehuja tulee samalla osoittaneeksi, että hänen mielestään musta tai ruskea henkilö ei voi puhua suomea äidinkielenään. Samantyyppinen mikroaggressio on vaikkapa olettaa että kaikki ihmiset ovat heteroita, kunnes toisin todistetaan, tai että kahden naisen suhteessa toisen on oltava suhteen “nainen” ja toisen “mies”. Vaikka mikroaggressiot saattavat vaikuttaa harmittomilta, ne viestittävät vähemmistöön kuuluville näiden olevan jollain tavalla ulkopuolisia tai vääränlaisia.

Rakenteellinen väkivalta on käsitteenä lähellä rakenteellista syrjintää. Syrjinnällä tarkoitetaan sitä, kun ihmistä kohdellaan huonommin tai hän joutuu huonompaan asemaan jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Rakenteellinen syrjintä tarkoittaa organisaation tai yhteiskunnan rakenteissa, kuten sopimuksissa, lainsäädännössä ja palveluissa, piilevää syrjintää, joka asettaa jonkin väestöryhmän muita huonompaan asemaan. Osa rakenteellista väkivaltaa kokeneista kohtaa moniperustaista syrjintää eli joutuu syrjinnän kohteeksi kahden tai useamman eri syrjintäperusteen kautta, esimerkiksi sen vuoksi, että kuuluu sekä etniseen että sukupuolivähemmistöön.

Rakenteelliseen väkivaltaan kytkeytyy myös termi vähemmistöstressi. Vähemmistöstressi on psykologinen ilmiö, jolla kuvataan vähemmistöstatuksesta johtuvaa kroonista stressitilaa. Se syntyy koetuista, kasautuneista syrjintäkokemuksista ja niiden aiheuttamasta ahdistuksesta ja pelosta, sekä erilaisuuden tunteista ja toiseuden kokemuksista. Vähemmistöstressi vaikuttaa negatiivisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin sekä muuttaa henkilön sosiaalista käyttäytymistä.

Kuten kaikki muutkin väkivallan kokemukset, myös rakenteellisen väkivallan kokemukset vaikuttavat sen kokijan minäkuvaan - siihen, kuinka hän kuvittelee tulevaisuutensa, näkee omat mahdollisuutensa, toivoo ja unelmoi.

Jos väkivalta ja syrjintä mietityttävät tai haluat keskustella kokemuksestasi, olethan yhteydessä Naisten Linjaan.

Lähteet ja luettavaksi

Julian Honkasalon esitelmä Yhteisöllisyyden merkitys rakenteellisen väkivallan vastarinnassa 19.9.2019 Tiedekulman Tästä ei puhuta -tapahtumassa: https://www.youtube.com/watch?v=nRYOq5meikk

Oikeusministeriö: Koko ajan jännittyneenä. Moniperusteinen syrjintä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemana (2018)

THL: Väkivaltakäsitteiden sanasto (2020)

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä (2020)