Kunniaan liittyvä väkivalta
Kunniaan liittyvällä väkivallalla tarkoitetaan niitä väkivallan muotoja, joita oikeutetaan ja perustellaan perheen, suvun tai yhteisön yhteisen kunnian säilyttämisellä tai palauttamisella. Väkivallan motiivina on näkemys siitä, että henkilö aikoo loukata tai on loukannut sukupuoleen tai seksuaalimoraaliin liittyviä käyttäytymissääntöjä tai jotain muuta yhteisön kunniaan liittyvää sääntöä. Odotusten vastaisesti toiminutta henkilöä rankaisemalla yhteisö irtisanoutuu kunniattomana pidetystä käyttäytymisestä.
Kunniaan liittyvä väkivalta voi olla esimerkiksi...
- Henkistä väkivaltaa, kuten painostamista, fyysisellä väkivallalla uhkaamista tai pelottelua esimerkiksi juorujen levittämisellä tai vanhempien kotimaahan lähettämisellä. Henkinen väkivalta voi olla myös pukeutumisen tai liikkumisen rajoittamista, eristämistä tai sosiaalisten kontrollointia.
- Taloudellista väkivaltaa, eli henkilön taloudellisen itsemääräämisen tarkoituksellista rajoittamista, kuten rahan käytön kontrollointia tai taloudellisen itsenäistymisen estämistä. Ilmiöön voi liittyä myös kouluttautumisen tai työssäkäynnin rajoittamista ja kontrollointia sekä muuta taloudellista hyväksikäyttöä.
- Avioliittoon pakottamista perheen valitseman henkilön kanssa. Tyypillisesti kysymys on tilanteesta, jossa Suomessa asuva tyttö tai nainen viedään ulkomaille, jossa hänet pakotetaan avioliittoon. Kunniakäsityksiin voi liittyä myös avioeron estäminen ja seksuaalivähemmistöön kuuluvan henkilön pakottaminen heteroavioliittoon
- Fyysistä väkivaltaa, kuten lyömistä, potkimista ja tönimistä, tai muita fyysisen koskemattomuuden loukkauksia, kuten seksuaalista väkivaltaa. Äärimmilleen vietynä kysymys on hengenvaarallisesta fyysisestä väkivallasta, josta vakavimmillaan seuraa niin kutsuttu kunniamurha. Myös naisten sukupuolielinten silpomisen katsotaan usein liittyvän kunniaan liittyvään väkivaltaan.
Kunniaan liittyvä väkivalta kohdistuu usein tyttöihin ja naisiin
Kunniaan liittyvä väkivalta on sukupuolistunutta väkivaltaa, eli sen muodot, käytännöt ja merkitykset eroavat sukupuolen mukaan. Ilmiön motiivit kiinnittyvät ajatukseen perheen ja yhteisön kunniasta, jonka ylläpitäminen liittyy erityisesti naisten ja tyttöjen siveelliseen, yhteisöllisesti jaettujen rooliodotusten mukaiseen käyttäytymiseen ja sen kontrollointiin. Naisten kunniallinen käyttäytyminen ylläpitää yhteisöllisesti jaettua kunniaa ja vastaavasti siveysperiaatteita loukkaava toiminta vahingoittaa sitä. Lisäksi esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla voi olla erityinen riski kohdata kunniaan liittyvää väkivaltaa.
Lue myös: Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa
Kunniaan liittyvän väkivallan yhteisölliset piirteet
Kunniaan liittyvää väkivaltaa on lähestytty muun muassa yhteisöllisesti rakennettuna ja ylläpidettynä väkivaltana. Väkivalta voi näyttäytyä teon tekijälle vaihtoehdottomana toimintana, joka oikeutetaan väkivallan avulla palautetulla kunnialla. Tekijöinä tai teon suunnittelijoina voi olla useampia henkilöitä, joista osa saattaa olla ulkomailla. Koska kunnian menettäminen koskettaa lisäksi myös muita yhteisön jäseniä, väkivallan tekoja ei pyritä peittelemään, vaan niiden on tultava myös muiden tietoon.
Usein kunniaan liittyvää väkivaltaa kohtaavat maahanmuuttajataustaiset nuoret, joiden (perheiden) lähtömaissa esiintyy kunnia-ajattelua. Ilmiö ei kuitenkaan ole sidoksissa tiettyyn uskontoon, kulttuuriin tai etniseen ryhmään, eikä se liity vain maahan muuttaneisiin etnisiin vähemmistöihin. Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy erilaisissa yhteisöissä ja monenlaisista taustoista tulevien ihmisten keskuudessa.
Kunniaan liittyvä väkivalta ja lainsäädäntö
Kunniaan liittyvä väkivalta huomioidaan joko suoraan tai välillisesti useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, jotka velvoittavat myös Suomea. Suomessa vuonna 2015 voimaan tulleessa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevassa Euroopan neuvoston yleissopimuksessa (nk. Istanbulin sopimus) huomioidaan ensimmäisenä kansainvälisenä ihmisoikeussopimuksena, että tyttöihin ja naisiin voidaan kohdistaa niin sanottua ”kunniaan” liittyvää väkivaltaa. Sopimuksessa todetaan, ettei väkivaltaa voida oikeuttaa kunniakäsityksillä tai muilla sen kaltaisilla perusteilla. Sopimus edellyttää muun muassa pakkoavioliittojen kriminalisointia ja niiden purkamisen mitätöinnin tai kumoamisen mahdollistamista.
Suomen lainsäädännössä kunniaan liittyvästä väkivallasta ei säädetä erikseen, mutta rikoslain tunnusmerkistöt kattavat myös kunniamotiivilla tehdyn fyysisen väkivallan. Pakkoavioliittojen osalta Suomessa katsotaan, että niiden kohdalla voidaan soveltaa pakottamista ja ihmiskauppaa koskevia lainkohtia, mutta esimerkiksi Ihmisoikeusliiton mukaan nykyinen lainsäädäntö huomioi kyseiset tilanteet puutteellisesti.
Jos kunniaan liittyvä väkivalta mietityttää tai haluat keskustella kokemuksestasi, otathan yhteyttä Naisten Linjaan.
Väkivaltaa kokevat naiset tarvitsevat apua
Tiesitkö, että Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille? Lahjoita tai liity jäseneksi ja varmista, että jokainen satutettu saa tarvitsemansa avun.
Lähteet ja luettavaksi
Hansen, Saana. Sams, Anni. Jäppinen, Maija & Latvala, Johanna (2016) Kunniakäsitykset ja väkivalta – selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa. Ihmisoikeusliitto.
Seikkula, Minna (2012) Viranomaisten koulutus kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseksi. Itseopiskelumateriaali. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.