Väkivaltaa ei voi oikeuttaa kunniakäsityksillä
Kunniaan liittyvän väkivallan motiivina on näkemys siitä, että henkilö aikoo loukata tai on loukannut sukupuoleen tai seksuaalimoraaliin liittyviä käyttäytymissääntöjä tai jotain muuta yhteisön kunniaan liittyvää sääntöä. Odotusten vastaisesti toiminutta henkilöä rankaisemalla yhteisö irtisanoutuu kunniattomana pidetystä käyttäytymisestä.
Kunniaan liittyvä väkivalta on sukupuolistunutta väkivaltaa, eli sen muodot, käytännöt ja merkitykset eroavat sukupuolen mukaan. Ilmiön motiivit kiinnittyvät ajatukseen perheen ja yhteisön kunniasta, jonka ylläpitäminen liittyy erityisesti naisten ja tyttöjen siveelliseen, yhteisöllisesti jaettujen rooliodotusten mukaiseen käyttäytymiseen ja sen kontrollointiin.
Kunniaan liittyvä väkivalta kohdistuu pääasiassa tyttöihin ja naisiin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
Naisten kunniallinen käyttäytyminen ylläpitää yhteisöllisesti jaettua kunniaa, ja vastaavasti siveysperiaatteita loukkaava toiminta vahingoittaa sitä. Lisäksi esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla voi olla erityinen riski kohdata kunniaan liittyvää väkivaltaa.
Lue myös: Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa
Kunniaan liittyvän väkivallan muodot
- Henkinen väkivalta, kuten painostaminen, fyysisellä väkivallalla uhkaaminen tai pelottelu esimerkiksi juorujen levittämisellä tai vanhempien kotimaahan lähettämisellä. Henkinen väkivalta voi olla myös pukeutumisen tai liikkumisen rajoittamista, eristämistä tai sosiaalisten kontrollointia.
- Taloudellinen väkivalta, eli henkilön taloudellisen itsemääräämisen tarkoituksellinen rajoittaminen kuten rahan käytön kontrollointi tai taloudellisen itsenäistymisen estäminen. Ilmiöön voi liittyä myös kouluttautumisen tai työssäkäynnin rajoittamista ja kontrollointia sekä muuta taloudellista hyväksikäyttöä.
- Fyysinen väkivalta, kuten lyöminen, potkiminen ja töniminen, tai muut fyysisen koskemattomuuden loukkauksset kuten seksuaalinen väkivalta. Äärimmilleen vietynä kysymys on hengenvaarallisesta fyysisestä väkivallasta, josta vakavimmillaan seuraa niin kutsuttu kunniamurha. Myös naisten sukupuolielinten silpomisen katsotaan usein liittyvän kunniaan liittyvään väkivaltaan.
- Avioliittoon pakottaminen perheen valitseman henkilön kanssa. Tyypillisesti kysymys on tilanteesta, jossa Suomessa asuva tyttö tai nainen viedään ulkomaille, jossa hänet pakotetaan avioliittoon. Kunniakäsityksiin voi liittyä myös avioeron estäminen ja seksuaalivähemmistöön kuuluvan henkilön pakottaminen heteroavioliittoon.
Kunniaan liittyvän väkivallan yhteisölliset piirteet
Kunniaan liittyvää väkivaltaa on lähestytty muun muassa yhteisöllisesti rakennettuna ja ylläpidettynä väkivaltana. Väkivalta voi näyttäytyä teon tekijälle vaihtoehdottomana toimintana, joka oikeutetaan väkivallan avulla palautetulla kunnialla. Tekijöinä tai teon suunnittelijoina voi olla useampia henkilöitä, joista osa saattaa olla ulkomailla. Koska kunnian menettäminen koskettaa lisäksi myös muita yhteisön jäseniä, väkivallan tekoja ei pyritä peittelemään, vaan niiden on tultava myös muiden tietoon.
Kunniaan liittyvää väkivaltaa kohtaavat eniten maahanmuuttajataustaiset nuoret, joiden perheiden lähtömaissa esiintyy kunnia-ajattelua.
Ilmiö ei kuitenkaan ole sidoksissa tiettyyn uskontoon, kulttuuriin tai etniseen ryhmään, eikä se liity vain maahan muuttaneisiin etnisiin vähemmistöihin. Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy erilaisissa yhteisöissä ja monenlaisista taustoista tulevien ihmisten keskuudessa.
Kunniaan liittyvä väkivalta ja lainsäädäntö
Kunniaan liittyvä väkivalta huomioidaan joko suoraan tai välillisesti useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, jotka velvoittavat myös Suomea.
Suomessa vuonna 2015 voimaan tulleessa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevassa Euroopan neuvoston yleissopimuksessa (nk. Istanbulin sopimus) huomioidaan ensimmäisenä kansainvälisenä ihmisoikeussopimuksena, että tyttöihin ja naisiin voidaan kohdistaa niin sanottua ”kunniaan” liittyvää väkivaltaa. Sopimuksessa todetaan, ettei väkivaltaa voida oikeuttaa kunniakäsityksillä tai muilla sen kaltaisilla perusteilla. Sopimus edellyttää muun muassa pakkoavioliittojen kriminalisointia ja niiden purkamisen mitätöinnin tai kumoamisen mahdollistamista.
Suomen lainsäädännössä kunniaan liittyvästä väkivallasta ei säädetä erikseen, mutta rikoslain tunnusmerkistöt kattavat myös kunniamotiivilla tehdyn fyysisen väkivallan. Pakkoavioliittojen osalta Suomessa katsotaan, että niiden kohdalla voidaan soveltaa pakottamista ja ihmiskauppaa koskevia lainkohtia, mutta esimerkiksi Ihmisoikeusliiton mukaan nykyinen lainsäädäntö huomioi kyseiset tilanteet puutteellisesti.
Lue lisää: Kunniakäsitykset ja väkivalta, Ihmisoikeusliiton selvitys
Tukea ja neuvontaa
Oletko huolissasi omasta tai läheisesi tilanteesta? Ethän jää yksin. Olemme täällä sinua varten.