Henkinen väkivalta

Henkinen väkivalta murentaa mielen

Henkisen väkivallan tekojen ytimessä on tekijän pyrkimys hallita ja kontrolloida väkivallan kokijan tekemisiä, sanomisia ja jopa ajatuksia. Henkisen väkivallan tarkoituksena on murentaa kokijan uskoa ja luottamusta itseensä, omaan ajattelu- ja käsityskykyynsä sekä kykyyn tuntea oikein.

Henkinen väkivalta on toisen ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin tahallista vahingoittamista. Se voi olla sanallista tai sanatonta ja voi tapahtua piilossa muilta tai muiden nähden.

Sekä kokijan, tekijän että ammattilaisen voi olla vaikea tunnistaa henkistä väkivaltaa. Tämä johtuu siitä, että usein vain fyysiset teot ymmärretään väkivallaksi.

Lue lisää: Fyysinen väkivalta alkaa pienillä teoilla

Arvostelusta alistamiseen ja pakottavaan kontrolliin

Parisuhdeväkivalta on harvoin yksi erillinen teko. Yleensä naiseen kohdistuu toistuvasti monenlaisia erilaisia tekoja, ja ajan myötä väkivallalla on tapana lisääntyä ja raaistua.

Henkinen väkivalta voi alkaa pikkuhiljaa esimerkiksi ulkonäön, pukeutumistyylin, tapojen, ystävien, sukulaisten, työn tai harrastusten arvostelemisena.

Koska väkivallan tekijä tuntee kumppaninsa perin pohjin, hän tuntee myös tämän pelot, heikkoudet ja salaisuudet. Usein hän käyttää näitä tietoja keksiessään mahdollisimman loukkaavia tapoja ilmaista, kuinka tyhmä, ruma, vastenmielinen ja arvoton hänen kumppaninsa on.

Tekijä voi myös suuttua pienistä asioista ja löytää aina syyn toisesta. Tekijä saattaa myös kategorisesti kieltää kaikki tekemänsä väkivallanteot ja väittää kumppaninsa kärsivän mielenterveysongelmista.

Äärimmillään henkinen väkivalta voi olla kumppanin täydellistä kontrollointia, henkistä kidutusta ja piinaa.

Väkivallalla uhkailu ja eristäminen

Väkivallalla uhkailu on tehokas vallankäytön ja alistamisen väline. Uhkailu voi aiheuttaa kokijassa voimakasta ahdistusta ja pelkoa ilman, että tekijä hipaiseekaan tämän kehoa. Tekijä saattaa esimerkiksi kokijalle puhuessaan käyttää uhkaavia eleitä, rikkoa tavaroita, lyödä seiniä, ajaa autolla vaarallisen kovaa, pidellä asetta tai uhata vahingoittaa kokijan perheenjäseniä, ystäviä tai lemmikkieläimiä tai uhata itsemurhalla.

Myös eristäminen on yksi tyypillisistä henkisen väkivallan muodoista. Tällöin tekijä kontrolloi kumppaninsa ajankäyttöä, tekemisiä ja yhteydenpitoa muihin ihmisiin, pyrkien tuhoamaan tämän läheiset ihmissuhteet. Hän saattaa perustella asettamiaan rajoituksia mustasukkaisuudella, mikä voi aluksi tuntua imartelevalta.

Eristämällä kumppaninsa muista ihmissuhteista tekijä pönkittää omaa valtaansa ja asemaansa tämän elämässä. Eristämisen seurauksena väkivallan kokijalla ei ole lopulta ketään, joka tukisi häntä tai auttaisi näkemään, mihin suuntaan suhde on ajautumassa.

Pakottava kontrolli

Vakavassa ja toistuvassa henkisessä väkivallassa on yleensä kyse pakottavasta kontrollista (engl. coercive control). Pakottava kontrolli koostuu toistuvista painostavista, alistavista, halventavista ja kontrolloivista teoista, joiden avulla tekijä pyrkii taivuttamaan kokijan oman määräysvaltansa alle.

Pakottavassa kontrollissa ovat vahvasti mukana myös edellä mainitut väkivallalla uhkailun muodot sekä eristämisen muodot. Pakottavaan kontrolliin kuuluu usein perinteiseen naisen rooliin liittyvää mikrosääntelyä: tekijä määrittelee, millä tavoin kumppanin tulee pukeutua, laittaa ruokaa, siivota, huolehtia lapsista ja harrastaa seksiä.

Pakottavan kontrollin alla elävän tilannetta on verrattu kidnappauksen uhriin: tällä ei ole käytettävissä omia tukiverkkoja, rahaa tai muita resursseja, joiden avulla päästä irrottautumaan väkivallan tekijästä.

Lue lisää: Pakottava kontrolli