Väkivallan muodot

Fyysinen väkivalta

Fyysistä väkivaltaa on toisen fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen ja satuttaminen.

Tällä sivulla

    Päivitetty viimeksi 19.11.2024, 14:11

    Fyysinen väkivalta

    Fyysinen väkivalta alkaa pienillä teoilla

    Läheisessä suhteessa fyysinen väkivalta harvoin on väkivallan ensimmäinen muoto. Fyysiseen väkivaltaan liittyy aina henkistä väkivaltaa, jota on saattanut jatkua pitkään ennen fyysisen väkivallan alkamista.

    Väkivalta on vallan väärinkäyttöä, ja se tyypillisesti hiipii suhteeseen vähitellen. Läheisessä suhteessa ensimmäistä fyysisen väkivallan tekoa edeltää usein pitkä prosessi, jolloin väkivaltainen osapuoli on hiljalleen murtanut toisen osapuolen itsetunnon. Aluksi saatetaan rajoittaa ystävien tapaamista, pienentää kokijan elinpiiriä ja murtaa hiljalleen tämän usko omiin kykyihin.

    Fyysistä väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa ja sosioekonomisissa asemissa.

    Myös satunnainen fyysinen väkivallanteko murentaa turvallisuuden tunnetta, oli tekijä sitten tuttu tai tuntematon.

    Lue myös: Henkinen väkivalta murentaa mielen

    Fyysisen väkivallan muotoja

    • sylkeminen, raapiminen, pureminen
    • tarttuminen, ravistelu, töniminen, työntäminen, vääntäminen, heittely, kiinnipitäminen
    • kulun estäminen tai jonnekin lukitseminen, kahlitseminen
    • läimäyttäminen, lyöminen, kuristaminen, esineillä heittäminen tai lyöminen
    • polttaminen esim. tupakalla tai kiehuvalla vedellä
    • unenriisto
    • huumaaminen
    • apuvälineiden tai lääkkeiden panttaaminen, hoidotta jättäminen
    • teräaseella lyöminen, ampuminen

    Fyysinen eli ruumiillinen väkivalta pitää sisällään kaikki kokijan omaa tahtoa vastaan tapahtuvat fyysiset teot.

    Fyysistä väkivaltaa edeltää pelko

    Fyysinen väkivalta alkaa usein jollain pieneltä tuntuvalla teolla, kuten kiinnipitämisellä, tönäisyllä tai kulun estämisellä. Vaikka kiinnipitäminen ei sattuisi tai siitä ei jäisi näkyviä jälkiä, on se silti väkivaltaa, sillä se tapahtuu vastoin kokijan omaa tahtoa.

    Väkivaltaisissa ihmissuhteissa on monesti tunnistettavissa kaava, jolla suhde etenee. Väkivalta lisääntyy vähitellen ja sillä on taipumus raaistua ajan myötä.

    Väkivallalle ominaista on sen syklisyys eli jaksoittaisuus, mikä vaikeuttaa väkivallan tunnistamista ja suhteesta irrottautumista. Ennen väkivallantekoa jännite suhteessa kasvaa ja uhkaava tunne lisääntyy. Fyysisen väkivallan tekoa edeltää pelko. Tapahtuu hyökkäys eli väkivallan teko, jonka jälkeen kokija tuntee kipua, pelkoa ja nöyryytystä. Tekijä voi vähätellä tapahtunutta, selitellä tai kieltää sen tapahtuneen. Kokija saattaa teosta syyttää itseään.

    Tämän jälkeen alkaa kuitenkin niin sanottu “kuherruskuukausi”, jolloin väkivallan tekijä katuu tekoaan, pyytää anteeksi, hyvittelee ja lupaa muuttua. Väkivallan kokija haluaa uskoa rakkaastaan parasta ja muistaa suhteen hyvät puolet. Hetken elämä on rauhallista. Pikkuhiljaa jännite ja fyysisen väkivallan uhka alkavat kuitenkin taas kasvaa. Syklin aikajänne, eli se kuinka kauan nämä vaiheet kestävät, vaihtelee ja saattaa ajan myötä tiivistyä.

    Lue lisää: Väkivaltaisen suhteen kaava

    fyysinen väkivalta

    Ero on väkivaltaisen suhteen vaarallisin hetki

    Väkivallan kokija on saattanut ennen fyysisen väkivallan alkamista ajatella, että jos tilanne koskaan eskaloituu fyysiseksi, hän lähtee suhteesta välittömästi. Silti suhteen hyvät hetket, rakkaus, toive paremmasta ja väkivallan syklisyys pitävät suhteessa kiinni, ja lähtemisestä tulee monimutkaisempaa. Yhteinen talous ja lapset voivat vaikeuttaa suhteesta lähtemistä. Tekijä voi myös esimerkiksi uhkailla itsemurhalla tai sanoa tekevänsä itselleen jotain.

    Kokija saattaa sääliä tekijää ja yrittää auttaa häntä saamaan apua itselleen. Kokijat ovat myös kertoneet, että he eivät ole välttämättä uskaltaneet tai halunneet tehdä rikosilmoitusta fyysisen väkivallan teoista, jotta tekijä ei joutuisi hankaluuksiin esimerkiksi työelämässä. Usein kokijan itsetunto on jo niin murrettu, että hän saattaa myös ajatella, ettei kukaan kuitenkaan usko häntä. Hänellä saattaa olla myös negatiivisia kokemuksia virkavallasta, jotka vaikeuttavat luottamusta tuen saamiseen.

    Kokija voi lisäksi aivan aiheellisesti pelätä oman henkensä puolesta.

    Lähdön hetki on väkivaltaisen suhteen vaarallisin hetki. On tärkeää muistaa, että väkivalta on rikos ja vastuu väkivallasta on aina sen tekijällä.

    Lue myös: Eron jälkeinen väkivalta - otathan nämä merkit vakavasti

    Tukea ja neuvontaa

    Oletko huolissasi omasta tai läheisesi tilanteesta? Ethän jää yksin. Olemme täällä sinua varten.