Vainoaminen

Mitä vainoaminen tarkoittaa?

Vaino voi ilmetä esimerkiksi uhkailuna, seuraamisena, tarkkailemisena tai sellaisen yhteyden ottamisena, jonka sen kohteeksi joutunut kokee epämieluisana ja ahdistavana. Vaino voidaan määritellä tavoitteelliseksi toiminnaksi, jossa tekijä pyrkii kontrolloimaan ja rajoittamaan kohteensa arkea, elinpiiriä ja sosiaalisia suhteita, mikä vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen ja hyvinvointiin.

Teot voivat vaihdella ulkopuoliselle hyväksyttävältä tai vähäpätöiseltä näyttävästä toiminnasta henkeä uhkaavaan väkivaltaan. Jokaisen vainoa kokevan tilanne on kuitenkin aina yksilöllinen ja tekijän toiminta saa merkityksensä teon kohteen kokemuksissa ja osana laajempaa kokonaisuutta.

Vainoaminen on prosessi, jossa yksittäiset teot muodostavat jatkumon. Vainoamisen kohteeksi joutuminen vahingoittaa perusturvallisuuden ja hallinnan tunnetta ja voi aiheuttaa psyykkistä traumatisoitumista.

Pitkittynyt vaino voi vaikuttaa myös mahdollisuuksiin ylläpitää läheisiä ihmissuhteita ja hankaloittaa töissä käyntiä tai opiskelua. Vainon kohteeksi joutuminen vähentää voimavaroja muilta elämän osa-alueilta ja tavallinen arki ilman pelkoa voi käydä mahdottomaksi. Usein vaino saa ihmisen epäilemään itseään ja kaikkea ympärillään.

Lue lisää: Haluan elää -en vain olla hengissä -opas vainotulle

Eron jälkeinen vaino on yleisintä

Vainoaja voi olla tuttu tai tuntematon henkilö. Esimerkiksi tiettyjen ammattien edustajilla on kohonnut riski joutua vainon kohteeksi, mutta kohteeksi voi valikoitua myös kuka tahansa yksityinen henkilö. Tutkimusten mukaan yleisin vainoamisen muoto liittyy parisuhteeseen tai sen päättymiseen.

Suurin osa vainon kohteeksi joutuneista on naisia ja vainoajista puolestaan miehiä. Eron jälkeinen vaino on usein yhteydessä jo parisuhteen aikana ilmenneeseen väkivaltaan, mutta jo parisuhteen aikainen väkivalta voi sisältää vainon piirteitä.

Vaino voi kehittyä jatkuessaan fyysiseksi väkivallaksi, ja myös Suomessa kuolee vuosittain naisia vainon seurauksena.

Noin puolet suhteen aikana väkivaltaisesti käyttäytyneistä miehistä käyttäytyy väkivaltaisesti entistä kumppaniaan kohtaan myös suhteen jälkeen. Entisen kumppanin lisäksi vaino voi kohdistua myös tämän lapsiin ja muuhun lähipiiriin. Lapsia voidaan manipuloida ja käyttää vainon välineenä esimerkiksi tietojen saamiseksi entisestä kumppanista.

Lue myös: Lähestymiskiellon hakeminen

Parisuhteen jälkeisestä vainosta erityisen haavoittavaa tekee se, että vainoaja tuntee entisen kumppaninsa lähipiiriä ja hänellä on usein käytössään hyvin henkilökohtaista ja yksityiskohtaista tietoa, joka vaikeuttaa vainolta suojautumista. Entisen kumppanin vaino voi olla psykologisesti haavoittavampaa kuin tuntemattoman ihmisen tekemä vaino.

Lue lisää: Vainottuna: eron jälkeisen vainon tunnistaminen ja uhrien kohtaaminen, Anna Nikupeterin väitöskirja (2015)

Vainon seuraukset kokijalle

Vainoamisen seuraukset voivat olla yhtä vakavia kuin muissakin väkivallan muodoissa, mutta usein ne jatkuvat pitkään. Kun elämässä on jatkuva pelko siitä, mitä väkivallan tekijä seuraavaksi tekee, tavallinen arki voi käydä mahdottomaksi.

Vaino voi aiheuttaa esimerkiksi:

• jatkuvaa ahdistusta ja pelkoa
• unettomuutta, keskittymisvaikeuksia ja stressiä
• epäluottamusta ja eristäytymistä ihmissuhteista
• vaikeuksia selviytyä työssä tai opinnoissa
• itsetunnon romahtamista ja traumatisoitumista

Lue lisää: Väkivallan psyykkiset ja fyysiset seuraukset

Vainoaminen on rikos

Vainoaminen on rikos, joka kriminalisoitiin Suomessa vuonna 2014. Se tarkoittaa sitä, että yksittäiset teot voidaan nykyisin laskea yhteen merkitsemään vainoa, kun aikaisemmin ihminen tuomittiin osana vainoa vain sellaisista teoista, jotka täyttivät jonkin muun rikoksen, kuten esimerkiksi salakatselun tai laittoman uhkauksen tunnusmerkit. Näin voidaan yhä tehdä, mikäli tuomio vainosta olisi vähäisempi kuin jonkin vainon yhteydessä tehdyn muun rikoksen.

Ongelmallista vainon toteennäyttämisessä on kuitenkin sen luonne pitkään jatkuvana pelkoa ja ahdistusta aiheuttavana toimintana. Todisteiden ja todistajien kerääminen vie aikaa ja vastuu vainon todistamisesta on vainoa kokeneella henkilöllä. Vainon kriminalisointi on kuitenkin selkeä viesti siitä, ettei toistuva ja tahdonvastainen uhkailu, seuraaminen, tarkkaileminen tai yhteydenottaminen ole hyväksyttyä.

Lue myös: Näin keräät todistusaineistoa

Usein kysyttyä vainoamisesta

Mistä tunnistaa eron jälkeisen vainon?

Jos entinen kumppani jatkaa soittamista, viestittelyä, uhkailua, seuraamista tai muuta kontrollointia eron jälkeen, kyse ei ole ”vaikeasta erosta” vaan vainosta. Tyypillistä on, että tekoja tapahtuu toistuvasti ja ne herättävät kohteessa pelkoa ja turvattomuutta.

Onko vainoaminen rikos Suomessa?

Kyllä. Vainoaminen kriminalisoitiin Suomessa vuonna 2014. Yksittäiset teot, jotka jatkuvat ja muodostavat kokonaisuuden, voidaan laskea vainoksi.

Mitä tehdä, jos epäilen joutuneeni vainon kohteeksi?

On tärkeää kerätä todisteita, esimerkiksi kuvakaappauksia, viestejä ja päivämääriä tapahtumista. Vainoamisesta kannattaa aina tehdä rikosilmoitus poliisille. Tukea saa myös esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä ja Naisten Linjalta.

Miksi vainoaminen on niin yleistä eron jälkeen?

Parisuhteen aikana esiintynyt väkivalta tai kontrolloiva käytös jatkuu usein eron jälkeen. Eron jälkeinen vaino on erityisen haavoittavaa, koska vainoajalla on usein käytössään henkilökohtaista tietoa ja yhteyksiä, joiden avulla hän pystyy jatkamaan painostusta ja kontrollia.